Tiedonhakutehtävät: Kahdestoista tusina
Tiedonhakutehtävien tarkoituksena on tehdä Kotuksen verkkopalvelut ja niiden käyttö tutuiksi. Tehtävät ohjaavat sekä löytämään tietoa että arvioimaan sitä.
Tusinaan tehtävään mahtuu vastattavaa, pohdittavaa ja tutustumista. Kotuksen kielitieto on aina vain parin klikkauksen päässä.
Vastaa
Kotuksella on monia verkkopalveluja www.kotus.fi-sivuston lisäksi. Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja liitä vastauksiisi tieto siitä, mistä Kotuksen palvelusta vastaus löytyi. Linkit Kotuksen palveluihin ovat ohessa.
1. Aivan viime vuosituhannen lopussa kirjoitettiin sanoista, jotka liittyvät edessä ja takana olemiseen. Mitkä kaksi sanamuotoa saivat hyväksynnän?
2. Mitkä ovat viittoman viisi perusosaa?
3. Millä näistä sanoista on eri käyttöala kun muilla? Melanosyytti, fagosyytti, arkeofyytti?
4. Missä tapauksissa konsonanttiin päättyvään internetosoitteen verkkotunnukseen (esimerkiksi .com tai .dk) lisätään taivutuspääte kaksoispisteen avulla?
5. Mistä muodostuu huomiopiiri?
6. Mitä on velli vepsäksi?
Pohdi
Kieli herättää kysymyksiä. Minkälaisia ajatuksia seuraavat kysymykset sinussa herättävät?
7. Leena Joki ja Riina Klemettinen kirjoittavat emoji-symboleista eli hymiöistä Kotus-blogin Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen -palstalla otsikolla "Sana onkin kuva" (19.11.2015). Hymiöitä käsittelee myös Vesa Heikkinen blogikirjoituksessaan "Kolmekymmentä hymiövuotta" (19.9.2012). Emojit ovat ytimekäs tapa ilmaista tunteita, asenteita ja mielipiteitä. Kuten perinteisten sanojen, myös emojien merkitys vakiintuu, muuttuu ja vaihtelee kieliyhteisöittäin.
Käyttävätkö kaikki tuntemasi ihmiset emojeita samalla tavalla vai oletko huomannut käytössä vaihtelua? Onko sinun hankala ymmärtää tapaa, jolla joku ihminen tai yhteisö käyttää emojeita? Käytätkö itse emojeita eri tavalla eri ihmisten kanssa tai erilaisissa ryhmissä? Oletko joutunut opettelemaan uusia tapoja käyttää emojeita liittyessäsi uusiin ryhmiin tai keskusteluihin? Voiko emojeilla tai niiden käytöllä loukata? Voiko niin tehdä vahingossa?
8. Kotimaisten
kielten keskuksen tehtävät on lueteltu Kielitietoa-osion alla kohdassa Kielipoliittiset elimet Suomessa. Miksi Kotus on tärkeä (vai onko se mielestäsi tärkeä)? Mitä hyötyä on siitä, että kielten asiantuntijuus on keskittynyt saman katon alle? Miten se auttaa Kotusta vaikuttamaan yhteiskunnassa ja puolustamaan kielten ja niiden puhujien oikeuksia? Miten Kotus auttaa sinua ja muita kansalaisia?
Tutustu
www.kotus.fi. Verkkosivustomme on täynnä ajankohtaista kielitietoa. Vastaukset seuraaviin kysymyksiin voi löytää verkkosivujen Palvelut-osiosta.
9. Mihin soittaisit, jos pohdit kirjoittaisitko Kirveen vai Kirveksen?
10. Missä sijaitsevat Kotuksen arkistoaineistot?
Iso suomen kielioppi. Iso suomen kielioppi (ISK) on perusteellinen suomen kielen rakenteen kuvaus. Kieliopin verkkoversio VISK esittää ISK:n sisällön käytettävyydeltään parannetussa muodossa. Voit tutustua Ison suomen kieliopin verkkoversioon seuraavien kysymysten avulla.
11. Määritelmissä on kaksi hakusanaa, joissa määriteltävänä on jonkintyyppinen deiksis. Minkälaisesta deiksiksestä on kyse määritelmässä, jossa esimerkkinä käytetään ilmausta Sen pituinen se?
12. -(t)ski on slangijohdin, joka esiintyy esimerkiksi sanassa jätski. Samassa kohdassa esitellään myös muita slangijohtimia. Mitkä neljä eri slangimuotoa on annettu sanalle raha?
- Tiedonhakutehtävät: Ensimmäinen tusina
- Tiedonhakutehtävät: Toinen tusina
- Tiedonhakutehtävät: Kolmas tusina
- Tiedonhakutehtävät: Neljäs tusina
- Tiedonhakutehtävät: Viides tusina
- Tiedonhakutehtävät: Kuudes tusina
- Tiedonhakutehtävät: Seitsemäs tusina
- Tiedonhakutehtävät: Kahdeksas tusina
- Tiedonhakutehtävät: Yhdeksäs tusina
- Tiedonhakutehtävät: Kymmenes tusina
- Tiedonhakutehtävät: Yhdestoista tusina