Valtionhallinnon verkkopalvelu tarvitsee suomen- ja ruotsinkielisen nimen

Kansalliskieliä on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on antanut Liikenne- ja viestintävirastolle lausunnon verkkopalvelun ruotsinkielisestä nimestä. Lausuntopyynnössä kysyttiin, tarvitseeko palvelun suomenkielinen nimi kääntää ruotsiksi, vai riittääkö, että palvelun sisältö tarjotaan suomen lisäksi ruotsin kielellä. Kyseessä on kaikille avoin, verkkoyhteyden nopeutta ja laatua mittaava palvelu.

Lausunnossa Kotus korostaa, että kielilain (23. §) mukaan kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kahdesti kantaa siihen, että suomenkieliseen nimeen perustuvan lyhenteen tai oheisnimen käyttö ruotsin kielessä asettaa kansalliskieltemme puhujat epätasa-arvoiseen asemaan.

Oikeusasiamiehen ratkaisut ovat sovellettavissa myös verkkopalvelujen nimiin. Jos suomenkielistä kuvaavaa nimeä käytetään ruotsin kielessä, eivät ruotsinkieliset asiakkaat saa nimen välittämänä samanlaista tietoa palvelun sisällöstä kuin suomenkieliset asiakkaat.

Kielilaki ei sen sijaan velvoita, että viranomaisten verkkotunnusten tai sähköpostiosoitteiden olisi oltava kansalliskielillä. Oikeusministeriön vuonna 2006 tekemän selvityksen mukaan tämä olisi kuitenkin tarpeen viranomaiskäytännön yhtenäistämiseksi ja hyvän hallinnon takaamiseksi.

• Lausunto Bittimittari.fi-palvelun ruotsinkielisestä nimestä (pdf)
  

Palaa otsikoihin