Siirry sisältöön
Haku

Paikannimet

Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla kohde voidaan paikantaa ja löytää. Vaikka perinnäiset paikannimet – asumusten, viljelysten, metsien, soiden ja vesien nimet – ovat syntyneet pääosin puheessa, epävirallisina niminä, niiden sujuva käyttö koko yhteiskunnassa edellyttää, että kukin nimi kirjoitetaan sovitulla tavalla eli yhteisten normien mukaisesti. 

Osa paikkojen nimistä on syntynyt tai otettu käyttöön virallista tietä, viranomaispäätöksellä. Sellaisia ovat esimerkiksi teiden ja katujen, kuntien ja kaupunkien nimet. Näitä nimiä koskevat samat oikeinkirjoitusohjeet kuin perinnäistäkin paikannimistöä.

Paikannimet ovat myös merkittävä osa aineetonta kulttuuriperintöä, sillä ne ovat viesti menneestä tulevaan: Suomen vanhimmilla paikannimillä saattaa olla ikää vuosituhansia. Siksi perinnäistä paikannimistöä on suojeltava ja uusia nimiä suunniteltava aiempi nimiperintö huomioon ottaen.



Miten paikannimiä voi hyödyntää kotiseudun tutkimuksessa?

Suomen Kotiseutuliiton julkaiseman Kotiseutututkimuksen ABC -sivuston Nimistö-osiossa kerrotaan muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen paikannimikokoelmista ja annetaan ohjeita nimien kirjoitusasusta.


Mistä Helsingin kadut ja puistot ovat saaneet nimensä?

Tutustu kaavanimien taustoihin Helsingin kaupungin karttapalvelussa. Valitse vasemmasta laatikosta Aineistot ja Nimistö


Kuninkaantie. Kuva: Ulla Onkamo, Kotuksen arkisto.
Kuninkaantie Siuntiossa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.