Marin kielen näyte
Kerääjä: Yrjö Wichmann
Yrjö Wichmannin kokoelma käsittää 17 vuonna 1906 kerättyä vahalieriötä. Lieriöt on kerätty seuraavista kylistä: Jelasy, Sernur, Tsarevokokšajsk, Malmyž ja Boľšaja Kiľmez. Kylien nimistä osa on sittemmin muuttunut. Kokoelma käsittää sekä länsi- että itämarilaisia kielennäytteitä: lauluja, satuja ja sananlaskuja. Materiaali on julkaistu mm. Yrjö Wichmannin vuodelta 1931 olevassa teoksessa Volksdichtung und Volksbräuche der Tscheremissen (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia – Mémoires de la société Finno-ougrienne LIX. Suomalais-Ugrilainen Seura: Helsinki).
Haukka
Keräyspaikka: Sernur, Uržum
Ajankohta: 25.5.1906
Kieli: itämari
Signum: 17946: 1
Satu siitä, miten haukka ja varis saivat värityksensä ja siitä, miksi haukka nykyään lentelee taivaalla kastetta etsien ja varis taasen lähteistä ja virroista juo.
Käännös
Sanotaan, että joskus ennen muinoin haukka kaivoi lähteen. Lähteen kaivettuaan haukka kylpi siinä ja lähti syömään. Haukan lähdettyä syömään saapui varis, piehtaroi lähteessä ja likaantui. Haukan saavuttua syömästä lähtivät he variksen kanssa molemmat Jumalan luokse kertomaan lähteen kaivamisesta. Haukka sanoo: ”Minä kaivoin”, mutta varis sanoo: ”Ei hän, minä kaivoin!”. Jumala katsoi heitä, tarkkaili, eikä uskonut haukkaa, mutta varista uskoi. Haukkaa hän ei uskonut siksi, että tämä oli puhdas, mutta varis oli likainen ja häntä Jumala uskoi. Jumala suuttuessaan määräsi, että haukka saa juoda vain kastetta lehtien päältä, mutta varis sekä lähteestä että virrasta. Siitä lähtien varis on ollut kirjava ja haukka puhdas, kasteen juomista odottaa, kirkuen lentelee.
Litterointi, ks. Wichmann 1931, s. 159.
