Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat

Liisa ja Kaisa liittyvät paitsi sääennustuksiin, myös kahviin.

Marraskuussa viikon sisään osuvat, pyhimysten muistoksi alkuaan vietetyt Liisan (19.11.) ja Kaisan (25.11.) päivät ovat olleet entisajan ihmisille hyvinkin huomionarvoisia: marraskuun loppupuolen suojasäistä on ennustettu leutoa talvea ja hyvää vuodentuloa seuraavana kesänä. Joulun kelienkin on arveltu määräytyvän Kaisan päivän perusteella: Jos o Kaesana uppu (= paljon lunta) ni o jouluna kalju, on Joutsassa sanottu.

Märkää ja liukasta keliä on siis suorastaan toivottu Kaisan ja Liisan päiviksi, ja on myös pidetty hyvin todennäköisenä, että sellaista on odotettavissa. Tästä todistaa koko joukko säätä tai keliä kuvailevia toteamuksia, sananparsia ja runontapaisiakin, joista osa on päätynyt Suomen murteiden sanakirjaan.

Kyllä son vain harvoon kunnei Kaisanpäivän viikoll oo kaliamia. Isojoki

Kyllä Kaisa kaljamansap pittää vaan om pyryt Paavalillaki. Pattijoki

Liisa lippoi tietä myöten tasakäpälässä tanssi. Nilsiä

Vesisateita vanha kansa nimittää proosallisesti kusemiseksi.

Jos ei nuor Kaisa kuse, ni vanha Kaisa kussoo justii, tulloo lämmi vessae ja liukas kel. Kivennapa

Kivennavan esimerkissä nuori ja vanha Kaisa viittaavat todennäköisesti kaisanpäivään uudessa gregoriaanisessa ja vanhassa juliaanisessa kalenterissa. Päivillä oli eroa vajaat kaksi viikkoa.

Vermlannin kielimestari Kaisa Vilhunen. 1931. Kuva: Maija Juvas. Museovirasto.

Kaisaa ja Liisaa yhdistää murreaineistojen perusteella muukin kuin merkkipäivien marraskuiset kelit. Kumpaakin nimeä nimittäin käytetään leikillisesti kahvipannusta. Pitiä likistiäl Liisua ja katistuak Kaesua, sanailtiin Sysmässä, kun kahvia alkoi tehdä mieli.

Kahvihetket ovat virkistäneet suomalaisia Hangosta Petsamoon, ja murresanakirjan esimerkkienkin valossa kahvipannua on hellitelty lempinimellä kaisa ainakin Perttelistä Kemijärvelle.

Pistetäs kaisa kraakku, haahlaan. Pertteli

Lämmitähhän kaesoo! Siilinjärvi

Kyl kaisa antua ku oikee likistiä. Sysmä

Pittää puristoas sangasta kaesoa että vielä tipahtasih himmertilikka, pikku tilkka. Puolanka

Tämä piippu ja kaisa non minun yksinäisen ihimisen väärtit. Kemijärvi

Kahvipannua merkitsevät murteissa myös yhdyssanat kahviliisa ja kahvikaisa.

Aina sul on kaffikaisa takamperäs! Isokyrö

Kunha sie sitä kohvikaisaa oikee valutat kyl sielt nokast pitäis viel kupiline herruu. Uusikirkko, Vpl

Vieläkö se kahavekaisan kylyki on lämmin? Muhos

Kahvipannu onkin ollut rakas lapsi, jonka hellittelynimien jonoa voi Kaisan ja Liisan lisäksi jatkaa ainakin vielä ainakin kaijalla ja maijalla. Näistä ja aihepiiriin liittyvistä yhdyssanoista voi lueskella lisää Suomen murteiden sanakirjasta.

Lähteet:

Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. 3.p. Otava 1973.

Suomen murteiden sanakirja.

Teksti: Anna Ryödi

Palaa otsikoihin