Ajankohtaista Suomen murteiden sanakirjassa
Hauskamaisia murrejuttuja
Kielikellon joka numerossa esitellään jokin murreilmiö karttojen kera.
Hauskamainen, heikkomainen, kallismainen, laiskamainen... Heikki Hurtta kirjoittaa Kielikellossa 4/2021 Kieli kartalla -palstalla länsisuomalaisesta adjektiivijohdostyypistä, jossa olemassa olevat adjektiivit saavat peräänsä mainen-johtimen.
Jotkut näistä johdoksista ovat merkitykseltään lähellä kantasanaansa: hassumainen merkitsee suunnilleen samaa kuin hassu. Toisinaan taas mainen-pääte tuo sanaan epämääräistävää sävyä: isomainen merkitsee isohkoa, isonlaista.
Näiden sanojen levikkinä ovat suurin piirtein lounaismurteet, lounaiset välimurteet ja hämäläismurteet, joskin käyttöä esiintyy myös ydinalueen ulkopuolella. Yleiskielessäkin tunnetaan ainakin turhamainen, pikkumainen ja kenkkumainen.
Joka numerossa murreilmiö kartalla
Suomen murteiden sanakirjan toimittajat julkaisevat Kieli kartalla -kirjoituksia jokaisessa Kielikellossa. Numerossa 2/2021 Minna Salonen kirjoittaa noukkia-verbin merkityksistä sekä samakantaisista sanoista, kuten noukka ja noukkahiiri (eli päästäinen!)
Numerossa 3/2021 Nina Kamppi esittelee erikoista itämurteista rakennetta ”Talo on hirsistä näyttää tehty”, ”Laiva näkyy menee”, jossa esiintyy kaksi finiittimuotoista verbiä samassa lauseessa. Aistihavaintoa ilmaisevilla näkyy-, kuuluu-tyyppisillä verbeillä halutaan kenties ilmaista, että täysin varmaa esitetty asia ei ole, mutta siitä on todisteita (vain) kuullun tai nähdyn perusteella.
- Heikki Hurtta: Älä noin hassumaisia puhu! (Kielikello, 4/2021)
- Nina Kamppi: ”Talo on hirsistä näyttää tehty” (Kielikello, 3/2021)
- Minna Salonen: Poimimisesta päästäiseen (Kielikello, 2/2021)
