Marraskuun sanoja Karjalan kielen sanakirjassa

Kesä- ja syyskylvöjen satoa: m-alkuisten sanalippujen kuvat sanakirjan yhteyteen.

Karjalan kielen sana-arkiston m-alkuisten sanojen hakusanoitustyö on tehty suureksi osaksi opiskelijavoimin. Kesällä karjalan digitoidun aineiston kimpussa paini korkeakouluharjoittelija Stiina Laine, ja syksyllä toimeen tarttuivat Itä-Suomen yliopiston opiskelijat Ville Mäki ja Sinja Ylisiurua. Kaikki työskentelivät etäyhteydellä, mutta jokainen ehti sentään käydä tutustumassa Kotukseen.

Karjalan kielen viikon kunniaksi m-alkuisten sanojen sanalippukuvat saatiinkin liitettyä sanakirjaan jo nyt eikä vasta vuodenvaihteen jälkeen, kuten kesällä vielä ajateltiin.

Sanakirjan martaat

M-sato on siis korjattuna. Sanalippujen marraskuisen julkaisun yhteydessä on luontevaa silmätä marras-alkuisia sanoja.

Itse sanaa marras on käytetty vienankarjalassa sekä adjektiivina että substantiivina, ja sen merkitykset ovat ’loputon, ikuinen, iankaikkinen’ ja ’routa, kirsi’. Myös ihon marraskettä tarkoittava sana marrasnahka on vienankarjalaa, kun taas esimerkiksi häviämistä merkitsevästä verbistä marrastuo on tieto vain livvin- eli aunuksenkarjalasta.

E. V. Ahtian marrastuo-sanalippu Säämäjärveltä. ”(Jos) sotaan lähdet, sinne pää varmaan häviää (ts. sinne katoat), mahdatko tulla kotiin vai et.” Kuva: Karjalan kielen sana-arkisto.

Pimeä marraskuu

Kuukausien nimiä Karjalan kielen sanakirjassa on vain satunnaisesti, eivätkä sanakirjassa esitetyt nimitykset ole vakiintuneet nykykarjalan kirjakieliin. Sanaa marraskuu ei löydy sen enempää kyseisestä sanakirjasta kuin uudemmistakaan lähteistä. Nykyisessä varsinaiskarjalassa marraskuun nimenä on pimiekuu ja livvinkarjalassa kylmykuu (eli ”kylmäkuu”).

Kun sanakirjan hakukenttään ”Selite/suomennos” kirjoittaa sanan ”marraskuu”, saa tulokseksi miikkulankuu-artikkelin. Sanasta on vain yksi tieto livvinkarjalasta, ja senkin merkitys on sanalipun mukaan epävarma: ”eräs kuukausi syksyllä (marraskuu?)”.

E. V. Ahtian miik̀ulankuu-sanalippu Säämäjärveltä. Kuva: Karjalan kielen sana-arkisto.

Syysmiikkulan aikaan

Miikkula viittaa Pyhään Nikolaokseen, jonka muistopäivien nimet ovat Karjalan kielen sanakirjan mukaan kevätmiikkula ja syysmiikkula (tverinkarjalassa talvimiikkula). Syysmiikkulaa on vietetty joulukuun kuudentena päivänä, joten miikkulankuu voisi tarkoittaa myös jotain muuta joulun aikaa edeltävää ajanjaksoa. Sanakirjan toimitus on 1980-luvulla kuitenkin ratkaissut asian suomentamalla sanan marraskuuksi – päätoimittaja Pertti Virtarannan hyväksynnällä. Tulkintaa tukee sanalipun lause-esimerkki, jonka voisi mukauttaa suomeen näin: ”Räntäkuun jälkeen on miikkulankuu, sitten joulukuu.”

Hyvää karjalan kielen viikkoa ja ”miikkulankuuta”!

Hyvyä karjalan kielen netälie ta ”miikkulankuuta”! (vienankarjala, kuuluu varsinaiskarjalaan)

Hyviä karjalan kielen nedälie da ”miikkulankuuda”! (etelä- eli suvikarjala, kuuluu varsinaiskarjalaan)

Hyviä karjalan kielen nedälie da ”miikkulankuudu”! (livvinkarjala)

LEENA JOKI

• Stiina Laine: Sano kuomal, kuomu sanou kaimal, kaimu kaikel mierol (Kotus-blogi, 30.8.2022)
  
• Kotuksessa säpinää myös syyslomaviikolla (Ajankohtaista Karjalan kielen sanakirjassa, 27.10.2022)
  
• Karjalan kielen sanakirja: marras
  
• Karjalan kielen sanakirja: marrastuo
  
• Karjalan kielen sanakirja: miikkulankuu
  

Palaa otsikoihin