Kirja karjalan kielestä

Teoksen nimi Karjalan kielen sanakirja kertoo, että kirjassa kuvataan suomen sukukielen eikä suomen kielen murteiden sanastoa. Kysymyksessä on kuitenkin murresanakirja, ja sen selityskielenä on suomi.

Sanakirjassa esitellään niitä murteita, joita puhutaan Karjalan tasavallassa ja Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeissa (erityisesti Tverin alueella) sekä Suomessa ennen kaikkea Raja-Karjalan ortodoksisiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä keskuudessa.

Sanakirjassa kuvatut murteet

Karjalan kielen sanakirjassa on kuvattu sekä varsinaiskarjalan (eli vienankarjalan ja eteläkarjalan) että livvinkarjalan (eli aunuksenkarjalan) murteiden sanastoa. Lyydistä, jonka asemasta karjalan ja vepsän välisenä kielimuotona on ajoittain keskusteltu, on tehty sanakirja jo vuonna 1944 (Lyydiläismurteiden sanakirja, toim. Juho Kujola).

Karjalan kielen sanakirjan sana-artikkelit sisältävät runsaasti eri paikkakunnilta tallennettuja värikkäitä lause-esimerkkejä. Ne valaisevat sanojen merkityksiä ja saattavat sanakirjan käyttäjän karjalaisen kulttuurin pariin.