Lisätietoja

Karjalan kieltä ja Karjalan kielen sanakirjaa on käsitelty monissa Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden artikkeleissa. Tässä joitakin sitaatteja ja linkkejä teksteihin, joissa on runsaasti karjalaa käsittelevää lisätietoa.

---

Mitä tarkoittaa apuniekka? Entä tšinouniekka? Mikä olikaan ylen sankie priha? Vastaukset saa Karjalan kielen sanakirjasta, jonka kuudes, viimeinen osa ilmestyy ensi vuoden alussa. Puolen vuosisadan mittainen hanke on saatu päätökseen.

• Leena Joki: Silkkie ta šulkkuo – Karjalan kielen sanakirja valmistuu (Kielikello, 4/2004)

Karjala on usein esillä: Kerrotaan kovista pakkasista Venäjän Karjalassa tai Pohjois-Karjalan miesten terveydentilasta. Tuon tuostakin joku muistuttaa, että luovutettu Karjala olisi palautettava. Kerrotaan juttuja ja muistellaan myös karjalan murteella.

Karjalat ja karjalat tahtovat mennä sekaisin niin mediassa kuin ihmisten mielessäkin.

Karjalaa on edelleenkin kahden valtakunnan alueella, ja Karjala-käsite on käynyt entistäkin sekavammaksi, sillä mukaan ovat tulleet yhä erilaisemmat nostalgia- ja mielikuva-Karjalat – jokaisella sanotaan olevan oma Karjalansa.

• Marja Torikka: Karjala – kieli, murre ja paikka (Kotuksen verkkojulkaisu, 2004)

Sanakirja perustuu sanalippuihin, joista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja uusimmat 1970-luvulta. Sekä koulutetut kerääjät että maallikkokerääjät ovat keränneet materiaalia haastattelemalla karjalan kielen eri murteita puhuvia henkilöitä. Ainesta on myös poimittu painetuista kielennäytteistä, itkuvirsistä ja kansanrunoista.

• Raija Miikkulainen: Karjalan kieli innostaa (2005)