Sano kuomal, kuomu sanou kaimal, kaimu kaikel mierol
Olen ollut tämän kesän töissä Karjalan kielen sanakirjassa harjoittelijana. Päätehtäväni oli sanakirjan mukaisten hakusanojen lisääminen sanakirjan aineistosta digitoituihin sanalipputietueisiin. Aivan ensimmäisiä sanoja, joita työssäni tuli vastaan, oli miero. Sana on ehkä monelle sanonnoista tuttu, mutta entäpä sen merkitys?
Kun suomalainen joutuu mieron tielle, jää hän kodittomaksi kulkuriksi, mierolaiseksi. Miero, tai miiru, liitetäänkin juuri kerjäämiseen ja toisinaan johonkin kodin ulkopuoliseen ja vieraaseen. Ruotsin Vermlannin metsäsuomalaisten keskuudessa puolestaan ihmisen ollessa mierollaan on hän kunnossa tai järjissään. Sen sijaan karjalan kielessä sanalla miero on runsaasti eri merkityksiä.
Työnnä lapši mieroh, miero šyöttäy!
Miero juontaa juurensa venäjän kielen sanaan мир (mir), joka tarkoittaa rauhaa, maailmaa, (kylä)kuntaa tai kunnankokousta. Hyvin samanlaiset merkitykset ovat myös karjalan kielen sanassa miero. Esimerkiksi lause työnnä lapši mieroh, miero šyöttäy kääntyy suomeksi “lähetä lapsi maailmalle, maailma elättää”.
Sana miero on
vastakohtana omalle tutulle kotiympäristölle ja elämälle siellä, ja se
kuvaa vierasta, kodin ulkopuolista maailmaa ja sen asukkaita. Tämä näkyy
muun muassa sanonnassa kai miero tiedeä kui myö elämmö eli ”koko kyläkunta tietää, miten meillä asutaan”.
Miero voi tarkoittaa myös itse kylää, kyläkuntaa ja sen asukkeja. Sanalippujen mukaan esimerkiksi kunnallisista asioista, mieronťieloista, päätetään kunnalliskokouksessa, mieronkerähmössä, jolloin kokoushuoneena toimii mieronpirtti. Verot eli mieronmaksot pitää tietenkin myös maksaa, joskin virkamiehet voivat siitä saada liikanimen mieronkiskoja, vapaasti suomennettuna “ihmisten riistäjä”.
Matkašauva käteh ta mierontie varakši
Suomen tavoin mieroon yhdistetään myös kerjäämistä ja kulkuruutta, kuten sanassa mieronkiertäjä. Mieronńuuta puolestaan tarkoittaa kulkutautia. Mutta toisin kuin suomessa, mierontie on yleisessä käytössä oleva tie, joka kulkee usean kylän läpi. Samaa tarkoittaa myös sana mieronjoama, tosin sitä käytetään sananparsissa kiertoilmaisuna: “mieron joamal ei heinä kazva (huora ei saa lapsia)”.
Mieronmies on niin sanotusti “maailman mies”, joka on eläessään kokenut paljon ja nähnyt monia paikkoja. Ja kun ihminen jää maailmalle tai muuten tottuu kulkemaan ja olemaan poissa kotoa, kuvataan tätä verbeillä mierovuo ja mieroutuo.
Mierolaisella ei myöskään ole juurikaan tekemistä kerjäämisen kanssa, kuten suomessa, tai edes maailmalla matkailun kanssa. Mierolaine on henkilö, joka kuuluu eri uskontoon kuin puhuja itse, toisin sanoen ‘vierasuskoinen’.
Mieros ku meres, kaikkie on
Mierosta on moneen ja ehkä siksi se on usein mukana sananlaskuissa. Liekö siis ihme, että ‘sananlasku’ on karjalaksi mieronsana (vaikka sitä ei sanakirjassa ole). Annettakoon tämän jutun otsikon viisaus esimerkiksi: kun sanot jotain kuomallesi, kuoma kertoo sen sitten kaimalleen, joka puolestaan levittää tiedon aivan kaikille – siis kaikel mierol.
M-alkuisten sanojen sanalippukuvat julkaistaan sanakirjan
yhteydessä marraskuussa 2022. Tällä hetkellä kuvia löytyy
aakkosväliltä a–l. Ne saa näkyviin kunkin sana-artikkelin kohdalta
linkistä ”Katso arkistoliput”.
- Karjalan kielen sanakirja
- Karjalan kielen sanakirja: miero
- Kielitoimiston sanakirja: miero
- Suomen murteiden sanakirja: miero
STIINA LAINE
Muokattu 23.11.2022: Päivitetty tieto sanalippukuvien ilmestymisajankohdasta.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele