Kutistuvia ja kasvavia kirjaimia

Erisnimestä voi joskus tulla pienellä alkukirjaimella kirjoitettava yleissana (muuallakin kuin sähköposti- ja verkko-osoitteessa). Tällöin se viittaa johonkin nimenhaltijan ominaisuuteen tai vaikkapa häneen liittyvään tapahtumaan: mistä lisää jarilitmasia ja tanjapoutiaisia?, tehdä nykäset. Nimeen voi myös yhdistyä tietynlaisia ominaisuuksia, ja nimi itse muuntuu tuota merkitystä kantavaksi yleissanaksi: se on ihan uuno; katsoin menoa hoomoilasena.

Alkukirjain voi joskus kutistua myös silloin, kun viitataan taustaan tai alkuperään ominaisuutena. Näin on käynyt monissa lajinimityksissä, esim. parmankinkku, runebergintorttu, kanarianpeippo, maltankoira; suomenruotsalainen, ruotsinsuomalainen.

Joskus erisnimikin voi tulla niin tavalliseksi, että sitä aletaan käyttää yleistävästi. Näin kävi nimelle Internet, jonka rinnalla on nykyään käytössä myös yleissana internet. Toisaalta sellainen tuotenimi, joka ei erotu selvästi erisnimeksi, kirjoitetaan herkästi pienellä: Joutsenmerkki ~ joutsenmerkki.

Jokin tunnettu tuotenimi voi myös syödä sijaa muilta vastaavilta tuotenimiltä. Tuota valta-aseman saanutta nimeä aletaan siis joskus käyttää koko lajia tarkoittavana yleisnimityksenä. Näin monet kirjoittavat esim. lego, burana, serla, nessu; suosituksen mukaan rekisteröidyt tuotenimet tulisi kuitenkin kirjoittaa isoalkukirjaimisina. Joskus alkukirjain kutistuu siksikin, ettei kielenkäyttäjä edes tule ajatelleeksi, että kyseessä voisi olla erisnimi (kirjoitetaan esim. facebook, powerpoint ja pendolino nimien Facebook, Powerpoint ja Pendolino sijaan).

Joskus yleissana tuntuu viittaavan pikemminkin yksilöön kuin lajiin. Tällöin alkukirjain voikin kasvaa. Esimerkiksi monet kuvitellut hahmot tai paikat voidaan kirjoittaa kummalla tavalla tahansa: joulupukki ~ Joulupukki, manala ~ Manala. Juhlapäivät sen sijaan eivät suomessa ole erisnimiä: joulu, uudenvuodenaatto, halloween. Kuitenkin vaikkapa joulukortti on omanlaisensa tekstiympäristö, joka suorastaan houkuttaa kasvattamaan alkukirjaimia. Tällöin ei kyse ole erisnimistä vaan hyvän mielen toivotuksesta. Niinpä moni kirjoittaakin vastoin suosituksia – lämpimästi ja suoraan sydämestä: ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!”

RIITTA KORHONEN

Kielikuulumisten 6/2010 etusivulle