Ole tajuissasi!
Onnistunut kielenkäyttö edellyttää tilannetajua, tyylitajua ja kielitajua. Jos haluaa antaa itsestään vakuuttavan kuvan esimerkiksi työpaikkahakemuksessa, kannattaa kirjoittaa työnantajan odottamalla tavalla. Yleensä onkin parasta kirjoittaa hakemus kirjakielellä arkisuuksia vältellen. Harvoin tekee vaikutuksen kirjoittamalla puhekielisesti.
Mä oon niiku kerra ollu teiän varastossa siirtämässä jotai ihme kurkkuja semmosesta laatikosta kärryihi. Se oli ihan jees homma, mitä ny kädet vähä väsy. Mut kyl mä voisin taas tulla sinne töihin, sanotaan ny vaikka kesäkuun alussa. Mitä jos sä joku päivä soittasit mulle!
Puhekielinen teksti on arkista ja sopii kirjoitettuna omiin yhteyksiinsä: esimerkiksi internetin monille keskustelupalstoille ja kavereiden kesken tekstailuun.
Aina ei ole kuitenkaan helppoa tietää, mikä on mihinkin tilanteeseen sopivaa. Joskus meitä saattaakin ihmetyttää, miksi vaikkapa sanomalehden urheilu-uutisissa, elokuva-arvosteluissa tai pelilehtien asiateksteissä käytetään ilmauksia, joista äidinkielen tai suomen kielen oppitunneilla varoitetaan. Miksi samat ilmaukset eivät sopisi koulun kirjoitelmiin?
Arsenal otti kotikentällään ohjat heti alussa: Theo Walcott osui jo 10. minuutilla. Cesc Fabrecasin esityö osumaan oli upea. Hän hassutti Villarrealin puolustuksen ja vapautti Walcottin. Toisen osuman esityön teki Robin van Persie. Hollantilaisen älykäs syöttö puhkoi vieraiden puolustuksen ja Adebayor tuikkasi oikean jalan ulkosyrjällä takakulmaan.
Tämä on asiatekstiä, katkelma urheilu-uutisesta. Sen kieli on kirjakieltä. Siinä on kuitenkin käytetty ilmauksia, jotka eivät ole tyyliltään neutraaleja. Ne ovat tunneväritteisiä, vähän arkisiakin.
Asiatekstejä onkin monenlaisia. Eräät ovat informatiivisia ja neutraaleja tekstejä, joissa on tarkoituksena kiinnittää huomiota pelkästään asiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pöytäkirjat. Joissakin asiateksteissä taas tarkoituksena on herättää mielikuvia lukijassa. Mielikuvat herätetään parhaiten vetoamalla aisteihin ja tunteisiin: kuvataan, miltä jokin näyttää, kuulostaa ja tuntuu; viedään lukija tapahtumien keskelle kokijaksi. Urheilu-uutiset ovat yleensä tällaisia. Kuivakkaan kuvauksen avulla ei olisikaan helppoa eläytyä tapahtuman tunnelmaan.
Koulussa kirjoitetaan aika paljon neutraaleja asiatekstejä, jotka eivät tyylillään herätä huomiota. Niidenkin kirjoittaminen vaatii tilannetajua, tyylitajua ja kielitajua, mutta myös kirjoittamisen taitoja. Taitava kirjoittaja osaa valita tilanteeseen sopivat ilmaukset. Harjoituksen myötä oppii tunnistamaan tilanteet, joissa hei on parempi olla heittämättä turhaa läppää. Kokonaistyylin kannalta väärä valinta aiheuttaa tekstiin tyylirikon. Tekstin – ja jopa kirjoittajan – uskottavuus saattaa kärsiä!
RIITTA KORHONEN
Kielikuulumisten 1/2010 etusivulle