Kotuksen uutiset 2020
Kapuloita, rupattelua ja makkarapärinöitä
Lehdissä on taas kirjoitettu monenlaisista kieliasioista.
Kieliasioista on ollut kesän ja alkusyksyn aikana paljon juttuja lehdistössä. Tähän on koottu joitakin poimintoja kieltä käsittelevistä jutuista.
Mitä oikein pitäisi ajatella ilmauksesta jonkin osalta? Entä Postin puhekielisestä viestinnästä? Tai makkarapärinöistä ja Puijonkuppee-nimestä?
Kapulainen ”osalta”
Helsingin Uutisten mukaan julkisessa keskustelussa on viime kuukausina yleistynyt suhteutusta tai vertailua ilmaisevan osalta-postposition käyttö. Etenkin poliitikot viljelevät sitä innokkaasti tiedotustilaisuuksissa ja televisiohaastatteluissa.
Ilmaisun yleistymisen on pannut merkille myös Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti, kertoo Helsingin Uutiset. Usein kapulakieliseltä vaikuttavalle ilmaukselle on Pyhälahden mukaan vaihtoehtoja.
Rupatteleva Posti
Helsingin Sanomien Nyt kertoo Postin markkinointikampanjan uudesta tunnuslauseesta ”sä tilaat, mä tuon” ja viestinnän puhekielisyydestä. Lehdessä haastatellaan virkakielen asiantuntijaa Liisa Raevaaraa Kotimaisten kielten keskuksesta.
Raevaaran mukaan puhekielisyys saattaa eriarvoistaa viestintää. ”Yleisenä suuntauksena on hyvä, että yritetään käyttää ymmärrettävää arkikielen sanastoa. Puhekielisyydessä mennään kuitenkin helposti yli, mikä voi heikentää kirjoittajan tai tämän organisaation luotettavuutta”, kertoo Raevaara.
Satakuntalainen suuli
Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan murresanoista, joita käytetään vain tietyllä maantieteellisellä alueella. Esimerkiksi sanaa suuli käytetään erityisesti nykyisen Satakunnan maakunnan alueella. Tämä käy ilmi, kun lehdessä haastateltu Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen tekee suuli-haun murteiden sana-arkistosta.
Suomen murteiden sana-arkiston perusteella suulin sanakirjamerkitys voisi olla vaikapa ”lautarakenteinen suurehko lato, vaja tms. varastorakennus”. Tervonen kertoo Maaseudun Tulevaisuudessa, että etenkin vähäpätöisten rakennusten nimissä vaihtelevuus alueittain on runsasta. Pihan perän tuulenpieksämälle rakennukselle on usein annettu kuvaileva ja vähättelevä nimi.
Makkarapärinöitä jo 1930-luvulla
Makkaraperunoita myytiin nykymuodossa Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Ruisrockissa vuonna 1970. Näin kertoo Hämeen Sanomat. Lehdessä haastatellaan Suomen murteiden sanakirjan toimittajaa Riikka Tervosta, jonka mukaan Suomen murteiden sana-arkistossa on ensimmäinen maininta makkaraperunoista jo vuodelta 1931.
Tervosen mukaan makkaraperunat ei 1930-luvulla vielä ollut nykyisenkaltaista grilliruokaa, vaan ruoka oli tehty kotona tähteeksi jääneistä makkaroista ja perunoista. Ruualla on ollut murteissa monia nimityksiä, kuten makkarapernat, -perut, -pärinät ja -potut sekä makkarapäälyt.
Lukashenka ja ”Puijonkuppee”
Suomen Tietotoimisto (STT) on siirtynyt käyttämään Valko-Venäjän presidentistä kirjoitusasua Aljaksandr Lukashenka. Asiasta kertoi muun muassa sanomalehti Keskisuomalainen. Myös Kotimaisten kielten keskus on julkaissut aiheesta ajankohtaisjutun.
Savon Sanomissa on kirjoitettu Kuopion Hatsalaan suunnitellun uuden asuinalueen nimestä. Yleisöäänestyksen jälkeen nimeksi valittiin Puijonkuppee. Nimi on lehden mukaan ”kuumentanut laajasti savolaisia keskustelemaan asiasta”.
Nimistön asiantuntijat ovat Savon Sanomien uutisen mukaan havainneet nimessä monia ongelmia. Julkisten ja pysyvien nimien pitäisi olla yksiselitteisiä, yleisesti ymmärrettäviä ja helposti taivutettavissa.
Tiedätkö suomen yleisimmät sanat?
Ilta-Sanomissa on julkaistu testi, jossa kysellään suomen kielen yleisimpiä sanoja. Testi perustuu Kotimaisten kielten keskuksen tutkijoiden tekemiin laskelmiin vuosilta 1979 ja 2001.