Kotuksen uutiset 2023
Kesäisen polttavia kielikysymyksiä
Asioiden perkelöitymistä ja englannin ylivaltaa?
Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat ovat taas olleet haastateltavina monenlaisista kieliasioista. Loppukeväästä ja alkukesästä on puhuttu muun muassa perkelöitymisestä, englannin kielen yleistymisestä ja uudissukunimistä. Myös kirjoitetuissa viesteissä esiintyvät emojit ovat päässeet käsittelyyn.
Englannista virallinen kieli?
Suomen kielen asema ja englannin kielen yleistyminen yhteiskunnassa puhuttivat Ylen Kulttuuricocktail Live -ohjelmassa toukokuussa. Vieraina ohjelmassa olivat Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Lotta Jalava ja viestintätoimiston toimitusjohtaja Mikael Jungner.
Jalavan mukaan Suomessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, minkälaisia kielipoliittisia ratkaisuja tehdään, jotta kansalliskielten asema säilyisi turvattuna. Englannin kielen käyttö ei palvele läheskään kaikkia suomalaisia saati niitä maahan muuttaneita henkilöitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin englanti. Jalava nostaa ohjelmassa esille myös moni- ja rinnakkaiskielisyyden hyväksymisen.
Perkelöitymistä ja sanajohdoksia
Suomen kielen rikas johto-oppi mahdollista esimerkiksi perkelöitymisen kaltaisten, hyvinkin kekseliäiden uusien sanojen muodostamisen. Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti kertoo Ylen artikkelissa, että perkelöityä on havaittu ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, mutta vielä sitä ei ole otettu mukaan sanakirjaan. Kielitoimiston sanakirjaan lisättävien sanojen tulee olla vakiintuneita kieleen ja lisäksi laajasti käytössä.
Pyhälahden mukaan on ilahduttavaa, että kielenkäyttäjät ovat usein hyvin luovia ja keksivät uusia sanoja. Samassa artikkelissa haastatellun suomen kielen emeritusprofessori Harri Mantilan mukaan johdetut uudissanat osoittavat sen, että suomi on kielenä vielä elinvoimainen englannin yleistymisestä huolimatta.
Uudissukunimellä yksilöllisyyttä
Sukunimiä on pohdittu Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon erityisasiantuntija Petra Saarniston johdolla Kielen päällä -ohjelmassa. Suomalaisten sukunimien historia juontaa Itä-Suomen osalta hyvin pitkälle, sillä kirjallisia todisteita nen-loppuisten sukunimien käytöstä on jo 1500-luvulta. Länsisuomalaiset sukunimet taas ovat hieman uudempaa perua erilaisen nimikulttuurin vuoksi.
Uudissukunimien suosio on ollut nousussa viime vuosien aikana. Saarnisto kertoo, että uudissukunimi on sellainen nimi, joka ei ole vielä ollut käytössä kenelläkään. Se voi olla myös vanha sukunimi, joka on otettu uudelleen käyttöön.
Erityisen suosittuja uudissukunimissä ovat luontoon ja eläimiin liittyvät kielenainekset, kuten esimerkiksi järvi, puro, kettu ja helmi. Syitä sukunimen vaihtamiseen on monia – uudissukunimen ottaja saattaa haluta esimerkiksi paremmin itseään kuvaavan nimen tai avioituva pari perheelleen aivan uuden nimen.
- Ei sukunimi ketään pahenna (Kielen päällä -podcast, 23.5.2023)
- Uudissukunimet ovat uusinta muotia (Kielen päällä -podcast, 30.5.2023)
Paljon asiaa paikannimistä
Myös Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon erityisasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist on ollut vieraana Kielen päällä -ohjelmassa. Jaksoissa käsitellään paikannimien historiaa ja teiden nimiä.
Paikannimet ovat tyypillisesti kuvailevia, ja niitä ammennetaan ympäröivästä luonnosta ja elinpiiristä. Nimien merkitys on kuitenkin saattanut ajan kuluessa hämärtyä. Manni-Lindqvistin mukaan paikannimistö on myös osoittautunut hyödylliseksi avuksi esimerkiksi arkeologian ja asutushistorian tutkimuksissa.
Teiden nimet heijastelevat usein ympäröivää miljöötä, mistä kertoo esimerkiksi Suomen yleisin tiennimi Rantatie. Nimissä saatetaan myös käyttää tiettyä teemaa, jos halutaan antaa yhtenäinen nimistö esimerkiksi uudelle asuinalueelle. Manni-Lindqvistin mukaan suositus on, että osoitteena toimivia ja jo olemassa olevia nimiä ei muutettaisi kovin helposti. Muuttuneet nimet saattaisivat vaikeuttaa esimerkiksi hätäavun perille löytämistä.
- Suomalaiset paikannimet eivät aina aukene merkitykseltään (Kielen päällä -podcast, 2.5.2023)
- Ei nimi teitä pahenna (Kielen päällä -podcast, 9.5.2023)
Nykyajan hieroglyfejä?
Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaa Olli Tammista on haastateltu Apu-lehteen emojeista ja niiden merkityksestä. Tammisen mukaan emoji on enemmän kuin pelkkä kuva viestin lopussa. Viestin ymmärrettävyyden kannalta emoji saattaa jopa olla merkittävämpi kuin se, mitä on kirjoitettu tekstinä.
Emojeita on verrattu Egyptin hieroglyfeihin, sillä ajattelutapa on samankaltainen – kuva tarkoittaa samaa kuin miltä se näyttää. Sinänsä yksinkertaiset kuvakkeet kuitenkin aiheuttavat joskus väärinymmärryksiä, ja osa emojeista onkin kuuluisia monitulkintaisuudestaan.
- Emojien valintaan käytetään enemmän aikaa kuin itse viestiin – ja silti ymmärrämme ne toistuvasti väärin (Apu, 28.5.2023)
- Olli Tamminen: ” Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti” – katsaus emojien merkityksiin (Kielikello, 3/2022)
