Kotuksen uutiset 2020
Stadin slangia ja tarinoita paikannimien taustalla
Kielestä riittää puhetta: alkuvuoden mediapoimintoja.
Helsingin Sanomissa haastatellaan Kotimaisten kielten keskuksen johtajaa Ulla-Maija Forsbergia. Forsberg kertoo pian valmistuvasta Stadin slangin etymologisesta sanakirjasta, jonka parissa hän on työskennellyt syksystä 2016 lähtien.
Sanakirjassa selvitetään 2 600:n pääösin 1890–1960-luvuilla slangiin tulleen sanan taustat. Ruotsin kieli on materiaalina olevien slangisanojen yleisin lähde – venäjän merkitys on osoittautunut arveltua vähäisemmäksi. Varhaisista englannista peräisin olevista slangisanoista Forsberg mainitsee dongarit ’housut’, joka juontuu puuvillakankaaseen viittaavasta sanasta dungaree.
”Olen muun muassa joutunut kyseenalaistamaan johto-opin menetelmiä ja jopa kehittämään slangiin sopivia uusia metodeja. Slangissa varioidaan paljon vapaammin kuin muuten. Usein riittää, että sanan alku täsmää ja loppu on slangijohdinta: hauis–haba, jätkä–jäbä”, Forsberg kertoo.
- Ville Eloranta: Pian valmistuva Stadin slangin etymologinen sanakirja sai alkunsa, kun Paleface ja Tuomari Nurmio esiintyivät kielihistorian ammattilaiselle (Helsingin Sanomat, 10.3.2020)
- Ulla-Maija Forsberg Kotus-blogissa
Helsingin Sanomissa selvitetään, miksi espoolaisella kaupunginosalla on länteen viittaava, englanninkielinen nimi Westend. Nimi on peräisin 1930-luvulta: se oli keksitty brändinimi, jonka avulla pyrittiin myymään alueen tontteja helsinkiläisille palstanostajille. Nimi vakiintui ja kaupunginosan nimeksi se vahvistettiin vuonna 1976.
Juttuun on haastateltu myös Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajaa Petra Saarnistoa. Kotus ei suosittele keksimään vieraskielisiä nimiä, vaikka kielilaki ei suoranaisesti määrää, että nimen tulee olla ehdottomasti vain kotimaisella kielellä. Westendin kaltainen nimi ei nykyisin kaikissa tilanteissa välttämättä päätyisi kaavanimeksi.
”Jos kyseessä olisi kaupunginosalle keksitty täysin uusi kaavanimi tai suomenkielinen nimi käännettäisiin englanniksi, se luultavasti tulkittaisiin nykyään kielilain vastaiseksi.”
Forssan Lehdessä ollaan Forssan seudun paikannimien taustojen jäljillä. Nimi Forssa tulee ruotsin kielen sanasta fors ’koski’, mutta jotkin nimet suorastaan johtavat innokasta arvailijaa harhaan: Tammelan Letku ei liity letkuihin vaan notkuvaan maapaikkaan, ja Portaan kylän nimi tulee kapulasillasta tai pitkospuista.
Nimien taustaa tai ikää ei aina pystytä varmuudella sanomaan. Jutussa haastatellaan pitkän uran nimistöhuoltajana ja erityisasiantuntijana Kotimaisten kielten keskuksessa tehnyttä Sirkka Paikkalaa:
”Tieteellisesti perusteltavissa olevia todennäköisiä selityksiä voi olla useita. Vaikka vain yksi niistä voi olla oikea, emme ehkä koskaan saa selville, mikä niistä. Toisaalta emme voi tietää, mitä kaikkea tulevaisuudessa voidaan saada selville, joten on mahdollista, että osa aiemmista todennäköisyyksistä karsiutuu.”