Turvaväli Isollakadulla?

Kirjoituksia nimistä, murteista ja korona-ajan sanoista.

Helsingin Uutisissa kerrotaan sukupuolineutraaleista nimistä. Entistä useampi vanhempi antaa jälkikasvulleen nimen, joka ei leimaa lasta johonkin sukupuoleen, sanoo Helsingin yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti Terhi Ainiala.

Esimerkiksi moni luontosana voidaan hahmottaa sukupuolineutraaliksi. Ainiala mainitsee nimet Halla, Naava ja Myrsky.

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Petra Saarnisto arvioi, että sukupuolineutraaleja etunimiä on luultavasti enemmän kuin 10 vuotta sitten. Kaikki eivät anna lapselleen sukupuolineutraalia nimeä tarkoituksella. – Huoltajat eivät välttämättä tiedosta asiaa. Nimi vain on miellyttänyt heitä.

Tuomas Massinen: Sukupuolineutraalit nimet yleistyvät nyt, kun sukupuolten moninaisuudesta keskustellaan – Neo, 5, sai etunimensä Matrix-elokuvasta: ”Neo lienee niin lähellä Leoa, että sitä kukaan harvemmin ihmettelee” (Helsingin Uutiset, 14.4.2021)

Sukunimitaulu. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Harvat miehet ottavat vaimon sukunimen

Ylen verkkosivuilla on juttu miehistä, jotka ottavat vaimonsa sukunimen. Näin valitsee jutun mukaan ”ani harva”.

Nimistöntutkija Sirkka Paikkala pohtii, miksi miehen sukunimen ottamisesta on aikanaan tullut käytäntö. Asiaan ovat ilmeisesti vaikuttaneet ydinperheen ihanne, sitä tukeva lainsäädäntö ja viranomaiskäytäntö: miehen sukunimen siirtymisestä vaimolle on tullut yleisesti hyväksytyin tapa.

– Alkuaan siinä on ollut kyse aviovaimon näkemisestä alisteisena ja miehen holhous- ja päätäntävallan alle kuuluvana. Nykyään tavan alkuperää ei välttämättä enää muisteta tai ajatella, Paikkala toteaa.

Saara Heiskanen: Jussi Luoma otti vaimonsa sukunimen, ja niin valitsee ani harva – käsitys naisen alisteisuudesta avioliitossa näkyy yhä nimikulttuurissamme (Yle, 6.4.2021)

Tunteikasta paikannimien taivutusta

Keskipohjanmaa-lehdessä on juttu paikannimien taivuttamisesta. ”Käveletkö sinä Kokkolan Isokadulla vai Isollakadulla?” Lehden mukaan paikannimien taivutus nostaa pintaan vahvoja tunteita ja varmoja mielipiteitä.

Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajan Tiina Manni-Lindqvistin mukaan esimerkiksi Isokylä-nimen taustalla on isoin kylä. Tästä syystä myös alkuosan taipuminen nimessä Isokylä on tuntunut luontevalta. Nykyisin yhdysnimen alkuosa jätetään aiempaa useammin myös taivuttamatta.

Jutussa painotetaan sitä, että paikannimien taivutuksessa niin sanotusti oikea tapa on aina se, joka paikkakunnalla on aikojen saatossa muovautunut. Nimien nykysuositusten mukaiset kirjoitusasut voi tarkistaa Kotuksen ylläpitämästä Asutusnimihakemistosta.

Ylettömän suuri ”hanitoon” murretestissä

Ilkka-Pohjalaisen verkkosivuilla julkaistiin pääsiäisen aikoihin Etelä-Pohjanmaan murteen tuntemusta kartoittava leikkimielinen testi. Asiantuntija-apuna testin laadinnassa toimi Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Anna Ryödi.

Testikysymysten sanoista moni on poimittu Suomen murteiden sanakirjasta. Testissä arvuutellaan esimerkiksi, mitä tarkoittaa hanitoon (ylettömän suuri) tai kriikootella (kulkea liian vähissä vaatteissa).

Vastausten yhteydessä esitetään kiinnostavia faktatietoja eteläpohjalaismurteesta. Myös ruotsalaislainoja sekä Etelä-Pohjanmaan järviseudun savolaismurretta käsitellään.

Lasten katuun kirjoittama tsemppiviesti "Hyvää päivää" maaliskuussa 2020. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Lasten katuun kirjoittama tsemppiviesti maaliskuussa 2020. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Multipaskingia ja muita eläviä sanoja

Savon Sanomien jutussa kerrotaan sanoista, jotka ”tupsahtivat suomen kieleen koronavuoden aikana”. Jutussa haastatellaan Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajaa Tarja Heinosta.

Nykysuomen tietokantaan kerätään sanoja kaikenlaisista aiheista. Monet uudet sanat ovat jollain tavoin liittyneet koronaan, esimerkiksi elvytyspaketti, etävirvonta, hybridiopetus, joukkoaltistuminen, koronataide ja multipasking (monen asian tekeminen yhtä aikaa ja huonosti).

Heinosen mukaan suomi ei ole uhanalainen ainakaan käyttökielenä. – Sananmuodostuksemme on luovaa, meillä on mahdollisuus muodostaa rajattomasti yhdyssanoja ja johdoksia.

Nämä sanat tupsahtivat suomen kieleen koronavuoden aikana (Savon Sanomat, 9.4.2021, vain tilaajille)

Yli sata korona-alkuista sanaa

Myös Turun Sanomissa pureudutaan korona-ajan kieleen. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti kertoo lehdessä, että korona-alkuisia yhdyssanoja on tullut sanatietokantaan korona-aikana yli 130.

Korona on ollut kätevä määriteosa satoihin yhdyssanoihin, esimerkiksi koronakoira, -linko, -skeptikko, -talkoot ja -turvallinen. Suurin osa yhdyssanoista jää toki tilapäisiksi.

– Ja on paljon sanoja, kuten ilmaantuvuusluku, jäljittää, ryvästymä, turvaväli, joissa ei ole korona-sananosaa mukana, selvittää Pyhälahti.

Uudissanataulu marraskuussa 2017. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Sanahavaintoja kerätään Kotimaisten kielten keskuksessa muun muassa uudissanataululle. Tässä kuvassa on havaintoja marraskuulta 2017. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Kymmenen vuotta kuukauden sanoja

Kotimaisten kielten keskus on valinnut kuukauden sanoja jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisenä vuonna valituiksi tulivat muun muassa nyt jo nostalgisilta tuntuvat ilmaveivi ja jytky.

– Halusimme herättää kiinnostusta sanoihin, tallentaa sanahistoriaa ja tuottaa iloa, Pyhälahti taustoittaa perinnettä.

Palaa otsikoihin