Kotuksen uutiset 2021
Kieliaiheisia kirjoituksia mediassa
Onnistuneita asiakaspalvelutilanteita ja työelämän kiertoilmauksia.
Viime aikoina mediassa on puhuttu muun muassa suomen kielen asemasta suhteessa englannin kieleen. Myös asiakaspalvelutilanteet, virkakielen monitulkintaisuus ja nimistöasiat ovat herättäneet keskustelua.
Englannin kieli ei ole uhka
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä antoi haastattelun Raahen seutu -lehden Meikäläiset-juttusarjaan, jossa haastatellaan Raahen seudulta kotoisin olevia kiinnostavia henkilöitä. Nissilä painottaa haastattelussa, että kielet eivät kilpaile keskenään.
Hänen mukaansa monipuolinen kielitaito ei heikennä kansalliskielten asemaa. Esimerkiksi englannin kielen käyttö ei ole uhka kotimaisten kielten asemalle, kunhan niistä vain pidetään huolta. Kielitaidossa ei ole kyse ”joko tai” -tilanteesta, vaan kyse on ”sekä että” -tilanteesta.
Suomen kieli ei ole rappeutumassa. Kielenkäyttö muuttuu ajan myötä, ja siinä on kyse kielen luonnollisesta evoluutiosta: ”Sanotaanhan joskus niinkin, että vain kuollut kieli ei muutu”, Nissilä pohtii.
Kaupan myyjä voi tehdä vaikutuksen parilla sanalla
Helsingin Sanomien jutussa pohditaan, miten asiakaspalvelija voi jäädä hyvällä tavalla asiakkaan mieleen. Kotuksen erityisasiantuntija Liisa Raevaaran mukaan asiakaspalvelussa erityinen ystävällisyys välittyy rutiineista poikkeamisena:
”Jos kassa toimii jotenkin muuten kuin rutiininomaisesti, se koetaan erityisenä. Jos tervehdit ja hän vaikka vastaakin, että no hei, eikä vain hei, sillä on jo merkitystä”, asiakaspalvelutilanteita tutkinut Raevaara kertoo.
Parhaimmillaan kaupan myyjä onnistuu luomaan aidon kohtaamisen, mikä Raevaaran mukaan kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Jo pelkkä iloinen hymy saattaa riittää.
Haasteita ja mesikämmeniä
Ylen uutisessa käsiteltiin työelämän erikoisia kiertoilmauksia. Joskus asioita ei ilmaista kovin selkeästi, vaan viestin sanoma jää kuulijan tulkittavaksi. Esimerkiksi ongelmista puhutaan mieluummin haasteina ja ammattitaidottomuudesta osaamisvajeena.
Kotuksen erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craig kertoo, että työelämän kiertoilmaukset ovat yleensä tietoisia valintoja, joiden avulla pyritään ilmaisemaan monitulkintaisia asioita. Toisinaan niitä käytetään, jotta kuulostettaisiin virallisemmilta ja hienommilta kuin olisi tarpeellista: ”On tavallista matkia toisten tekstejä ja ottaa virallisista teksteistä mallia. Silloin virkakieli tarttuu, hyvässä ja pahassa.”
Kiertoilmauksia on käytetty aina. Suomessa pelättyjä petoeläimiä kuten karhuja ei ole uskallettu kutsua nimeltä, jotta ei houkuteltaisi petoa paikalle. Mesikämmen, kontio ja nalle ovat siten toimineet eufemismeina.
Vakiintuneita nimiä ei muuteta kevyin perustein
Ulkopolitiikka-lehden Tyhmä kysymys -palstalla pohdittiin, miksi suomen kielessä Valko-Venäjää kutsutaan yhä Valko-Venäjäksi, vaikka esimerkiksi Ruotsin kielineuvosto Språkrådet suositteli käytettävän Belarus-nimeä. Sen jälkeen myös Kotus suositteli sitä ruotsinkielisen median käyttöön.
Kotuksen nimistöasiantuntija Ulla Onkamon mukaan nimenmuutoksia ei tehdä ilman painavaa syytä. Varsinkaan poliittiset syyt eivät riitä nimen muuttamiseen, sillä vakiintuneiden nimien muuttaminen voi aiheuttaa sekaannuksia ja ymmärrettävyysongelmia:
”Pysyvyys on yksi tärkeimpiä toimivan nimen ominaisuuksia. [– –] Belarus-nimeä ei suomeksi käytetä juuri lainkaan – –”, Onkamo toteaa.
Ministeriöt ottavat käyttöön uudet englanninkieliset sähköpostiosoitteet
Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa, että Valtioneuvosto vaihtaa vuoden 2021 aikana kaikki sähköpostiosoitteensa muotoon etunimi.sukunimi(ät)gov.fi. Osoitteen loppuosa on lyhennys englannin government-sanasta. Kotuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamon mukaan hallinnon sähköpostiosoitteissa olisi parempi pysyä kotimaisissa kielissä:
”Jos sähköpostiosoitteet perustuvat suomen- ja ruotsinkielisiin nimiin, antaa se kuvan, että palvellaan kotimaisilla kielillä. Ymmärrettävä sähköpostiosoitteen loppuosa voi jopa lisätä luottamusta hallintoon.”
Myöhemmin muun muassa Ilkka-Pohjalainen-lehden verkkosivuilla uutisoitiin, että uusista sähköpostiosoitteista oli tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun mukaan julkisella vallalla on lakisääteinen velvollisuus käyttää kansalliskieltä.
Ulla Onkamon mukaan sähköpostiosoitteiden muuttaminen englanninkielisiksi ei ole lainvastaista, mutta päätös ei ole hyvän hallintotavan mukainen. Kielilaki velvoittaa palvelemaan kansalaista suomeksi tai ruotsiksi.
