Siirry sisältöön
Haku

Viikon vinkit 2019

16.4.2019 11.15

Perjantai on hyvä, pitkä ja pyhä

Kirjoituksia pääsiäisestä.

Pajupalmusista pitkäänperjantaihin, munista mämmiin. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat ovat kirjoittaneet monia juttuja pääsiäisen päiviin ja perinteisiin liittyen.

Elannon työntekijä esittelee Mämmi-rasioita, 1950-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Elannon työntekijä esittelee mämmituokkosia 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Taas päästiin!

Pääsiäinen on johdettu verbistä päästä. Pääsiäisenä paasto päättyy, toisin sanoen päästään paastoamisesta. Sana on ollut käytössä suomen kirjakielessä aina 1500-luvulta lähtien. Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -palstalla on kerrottu myös muiden pääsiäiseen liittyvien sanojen taustoista.

Kristillisessä perinteessä pääsiäisviikko todellakin on pääsiäisen jälkeinen viikko eli riemuviikko, sillä etenkin katolisella taholla sillä viikolla jatketaan pääsiäisen juhlintaa. – – Protestanttisessa maailmassa pääsiäisviikolla voidaan tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää viikkoa, ja se on meillä Suomessakin niin yleinen, että monissa sanakirjoissa näkyy vain tämä merkitys.

Pääsiäiskoristeita myynnissä Kauppatorilla vuonna 1963. Kuva: Constantin Grünberg. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Pääsiäiskoristeita myynnissä Kauppatorilla vuonna 1963. Kuva: Constantin Grünberg. Helsingin kaupunginmuseo.

Hyvä, pitkä perjantai

Muualla korostetaan kärsimyksen sijasta päivän [pitkäperjantai] suurta merkitystä kristikunnalle: kuolemallaan Kristus voitti kuoleman. Siihen viittaa englanninkielinen nimitys Good Friday ’hyvä perjantai’. Romaanisissa kielissä on enimmäkseen käytössä nimitys, joka merkitsee ’pyhää perjantaita’ (esimerkiksi ranskan Vendredi saint). Ei edes lähisukukielessämme virossa ole pitkääperjantaita vaan suur reede eli ’suuri perjantai’.

Sanan [kiirastorstai] katsotaan olevan lähtöisin ruotsin sanasta skära, joka merkitsee puhdistamista (skärtorsdag = kiirastorstai). Sama alku on myös kiirastuli-sanassa.

Johanneksenkirkko. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Johanneksenkirkko. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Pajupalmusista vitsa väännettävä

Palmusunnuntai on virpomapäivä, karjalan kielellä virbo(i) tai täydemmin virbo(i)pyhäpäivä. Virpomavitsaa karjalassa voi nimittää lyhyesti sanalla virba (vienankarjalassa virpa). 1900-luvun alkupuolen suomen kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassakin on hakusanat virpa ’hento oksa, virpi’, virpavitsa, virpovitsa ja virposunnuntai sekä virpapaju (Salix aurita).

Suomalainen versio palmuista ovat pajunoksat pajunkissoineen, näitä oksiahan monella on tapana hakea maljakkoon palmusunnuntaina. Palmu-nimitystä käytetään Länsi-Suomessa. Sunnuntain itäsuomalainen nimitys virposunnuntai taas kertoo seudun virpomaperinteestä.

Kun pohjoisessa ei palmuja kasva, pajunoksia alettiin käyttää pääsiäisajan koristeena niiden asemesta. Palmu on tullut suomeen ruotsin kautta ja säilynyt monin paikoin tarkoittamassa joko pajunoksaa, pajua tai pajun kukintosilmua.

Kissojahan paju kasvaa, tai palmuiks niitä kyllä kans sanotaan. (Ruovesi)

Rata varressa ol kommeita pajupalmusia. (Mikkeli)

Kaksi pajunkissaa ja keltainen höyhen. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Kaksi pajunkissaa ja keltainen höyhen. Kuva: Vesa Heikkinen.

Mämmipäivä

Töhnämunat hyppäävät silmille. – – Lusikoitavalla kreemillä täytetyt suklaamunat ovat kuulemma villinneet somen ja suomalaisäidit, ja kaupoissa suklaamunaosastojen töhnislaarit ammottavat jo tyhjyyttään.

Pitkäperjantai oli aikoinaan niin pyhä päivä, että silloin ei saanut sytyttää tulta, vaan syötiin kylmiä ruokia. Katolisella ajalla piti myös paastota, ja mämmi on vanha paastoruoka. Sitä syötiin semmoisenaan tai ruisleivän päälle siveltynä. Pitkääperjantaita onkin nimitetty Hämeessä mämmipäiväksi.

Paikannimiä on Suomessa laajalti ja monet niistä ovat lajiltaan vesistöjä tai soita, esimerkiksi Mämmijärviä, Mämmilahtia, Mämmiojia tai Mämmisoita. Mämmi-paikkoja on myös vesistöjen läheisyydessä, kuten Mämminiemiä, Mämminkallioita, Mämmisaaria ja Mämmiahoja. Alitalo selittää Mämmi-nimiä paikan soisuudella tai mutaisuudella.

Toivakan Mämminiemi. Kuva: Gustaf Albert Stoore 1900–1915. Keski-Suomen museo.
Toivakan Mämminiemi. Kuva: Gustaf Albert Stoore, 1900–1915. Keski-Suomen museo.

Paljon woita ja hyvää kevättä

Entisaikojen ihmiset panivat pääsiäisenä merkille myös tärkeitä enteitä. Pääsiäisen säästä ennustettiin karjaonnea: ”Jos Päsiäis Päiwänä wähä sataa, wähä Eläimen elätystä sinä wuonna tule, mutta jos samana päiwänä on kaunis Sää, Paljon woita saadan sinä tulewana wuotena”.

”Pääsiäiskokko tunnetaan. Sitä on käytetty vanhastaan ja vielä viime aikoinakin joskus. Tavallisimmin poltettiin jäällä (joella, järvellä ja merellä) tervatynnyreitä, vanhoja veneitä tai olkia. Useasti sen tekivät vain muutamat seikkailunhaluiset nuoret miehet, jotka siten halusivat herättää ihmettelyä ja säikäyttää kyläläisiä. Tällöin he joskus juoksivat tulen läpi, mikä kaukaa katsottuna näytti ihmeelliseltä. Polttoaineet tällaiseen saatettiin monesti varastaakin.”

Viisautta ympäri Suomea. Kotuksen sananparsikokokoelmasta voi etsiä pääsiäiseen liittyviä sananparsia kirjoittamalla hakukenttään pääsiäi*.

Jos ei oo piäseisen piä kainalos, ei oo mikkelinnäkiä mittiä. (Joutseno, 1932)

Jos ei piäsiäiessä tuule ei tuiskuva, on hyvä kevväen virka. (Riistavesi, 1932)

Se koh päässiäispäevä jourus enhmäitteks valkkia tekemä sai ko vuare kaik kirpu ja hyttyse päälles. (Kalanti, 1939)


Toimitus: Risto Uusikoski

Muokattu 18.4.2019. Vinkkiin nostettu uusia kirjoituksia.

Muokattu 9.4.2020. Lisätty Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -palstalle johtavia linkkejä.



Palaa otsikoihin