Lockdown, sulku ja liikkumisrajoitukset

Mikä olisi hyvä vastine englannin lockdown-sanalle? Koronavuonna 2020 oli helppo arvata, että tätä kysytään kielineuvontapalvelustamme ennemmin tai myöhemmin.

Sanalle on useita mahdollisia suomennoksia: sulku, sulkeminen, eristys, liikkumisrajoitukset. Moniin yhteyksiin sopii myös sulkea- tai sulkeutua-verbi.

Sulku ja sulkeminen

Poikkeusaikojen rajoitustoimista puhuttaessa sululla ja sulkemisella tarkoitetaan jonkin alueen tai tilan eristämistä eli liikkumisen estämistä kyseisen alueen ja muiden alueiden välillä.

Sulku-sana on nykyihmiselle jännittävä: siihen kiteytyy jotain poikkeusaikaan viittaavaa, aivan kuten englannin lockdown-sanaan. Suomalaisten tuoreessa muistissa on Uudenmaan sulku – meidän oloissamme poikkeuksellinen yhden alueen eristäminen. Isossa-Britanniassa muistoihin jäänee sadan päivän sulku (100 days of lockdown), joka ajoittui kevätkesään 2020. Sen päätyttyä avattiin uudelleen mm. ravintolat, pubit ja kampaamot.

Suomen sulku-sana ei kuitenkaan asetu aivan yksi yhteen englannin lockdownin kanssa. Sulun tilalle sopii usein kätevä ja yleistajuinen sulkea-verbi tai sille läheinen sulkeutua, jota taivutetaan sopivassa muodossa (a–e):

a) Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui. (Yle.fi)

b) Rajat Uudenmaan ja sen naapurimaakuntien välillä suljettiin perjantaina. Niin ei ole koskaan aikaisemmin tehty. (Yle.fi)

c) Uusimaa on suljettu koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja estämiseksi. Tämän hetken tietojen mukaan alue pysyy suljettuna 19.4. asti. (Heta-liitto.fi)

d) Kaikki koulut suljetaan keskiviikkona, yli 10 henkilön kokoontumiset kielletään, rajojen sulkemista suunnitellaan (Aamulehti.fi)

e) Marraskuussa kaikki kuitenkin pysähtyi. Ranska sulkeutui, eikä kodin ulkopuolella saanut liikkua ilman pätevää syytä. (Hs.fi)

Sulkea-verbiin verrattuna substantiivijohdos sulku on merkitykseltään suppeampi, erikoistuneempi. Se voi myös kuulostaa sävyltään ankarammalta tilan tai toimen kuvaukselta kuin liikkumisrajoitukset, joka on lempeämmän kuuloinen silloinkin, kun on kyse samasta asiasta (vrt. f ja g):

f) Uudenmaan sulun purkaminen on alkanut. Poliisikomentaja Lasse Aapion puhelin pirahti klo 13.39, hän sai tiedon poliisiylijohtajalta Uudenmaan sulun purkamisesta välittömästi. – – Aapio tarttuu välittömästi radiopuhelimeensa ja ottaa yhteyden toiseen johtoyksikköön. – Täällä johto yksi, Uudenmaan sulku puretaan välittömästi. (Yle.fi)

g) Hallitus on kumonnut Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien väliset liikkumisrajoitukset 15.4. Rajoitukset päättyivät välittömästi. (Valtioneuvosto.fi)

Määritteellistä ilmausta täyssulku on puolestaan käytetty puhuttaessa yhteiskunnan laajamittaisesta sulkeutumisesta ja järeistä sulkemistoimista:

h) Täyssulkua vältettävä viimeiseen asti (Savonsanomat.fi)

i) Useissa maissa on määrätty taas täyssulku. (Iltalehti.fi)

Toisaalta sulku voi tarkoittaa myös yksittäisiä, konkreettisia sulkuja, joita on asetettu esimerkiksi väylille:

j) Tienpäällä valtatie kolmen varrella sulkujen purkamista tarkkaillut poliisikomentaja Lasse Aapio vaikutti tyytyväiseltä siihen, kuinka jättioperaatio Uudenmaan eristämiseksi lopulta sujui. – Sulut alkoivat sekunnilleen oikealla ajalla ja henkilökunta toimi eduskunnan ja valtioneuvoston tahdon mukaisesti. – – Pääsiäisen aikaan käytössä oli kaikkiaan 39 sulkua. Tänään, ennen purkumääräystä Uudenmaan rajalla oli 17 sulkua, liikkuvia partioita ja henkilökuntaa junissa. (Yle.fi)

Monikäyttöinen ”liikkumisrajoitukset”

Helppo, ymmärrettävä ja sulkua monikäyttöisempi ilmaus on liikkumisrajoitukset. Siihen verrattuna sulkeminen ja sulku ovat kategorisempia ja ehdottomampia (tai ainakin kuulostavat siltä); alue, paikka tai tila joko on suljettu tai sitten ei ole suljettu.

Liikkumisrajoitukset voivat olla tiukkoja tai väljempiä, eikä niihin kaikissa tapauksissa liity myöskään viranomaisvalvontaa. Eri maiden tilannetta kuvattaessa voi olla vaikeaa tietää, onko kyse viranomaisten antamasta suosituksesta vai velvoittavasta määräyksestä.

Yksittäisen kaupungin lockdown on tila, johon liittyy sekä liikkumis- että oleskelurajoituksia. On voitu kieltää kaupungin ja sen lähiseutujen välisen rajan ylitys, kuten vaikkapa Skotlannin Aberdeenissa ja Espanjan Madridissa. Toisaalta lockdown voi koskea kaupungin sisällä liikkumista, yksittäisten rakennusten ja palvelujen sulkemista sekä kotona pysyttelyä (”poistu kotoa vain, jos sinulla on viranomaisen myöntämä lupa”).

CC0 1.0

Kanadalaisia osoittamassa mieltään sikäläisiä rajoituksia vastaan Torontossa 25. huhtikuuta 2020. Kuva: Michael Swan (michael_swan). Flickr.

Rajoitustoimia kuvattaessa on tarpeen huomata kuvattavien tilanteiden, maiden ja alueiden erot. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa lockdownit ovat olleet paljon rankempia kuin Suomessa annetut liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset, joista useimmat ovat olleet lisäksi suosituksia eivätkä määräyksiä.

Meillä ei ole määrätty, miten monen kilometrin päähän kotioveltaan terveet ihmiset saavat kotikaupungissaan siirtyä, millaisille asioille ja moneksiko tunniksi päivässä. Eikä meillä ole poliisipartioita kontrolloimassa maskipakon toteutumista kaupungin kaduilla (eikä ole edes sitä maskipakkoa).

Höllennystä ja hyvinvointia rajoitusten aikana

Useissa englanninkielisissä ja muissakin maissa eri kotitalouksiin kuuluvat henkilöt eivät ole pitkiin aikoihin saaneet olla tekemisissä toistensa kanssa sisätiloissa eivätkä aina ulkonakaan. Etenkin ulkoilun suhteen me suomalaiset olemme olleet onnekkaita.

Tällaisissa tiukkojen rajoitusten oloissa on hiljattain syntynyt uusi englanninkielinen ilmaus, support bubble eli toisiaan tukevien ja kannattelevien läheisten ihmisten kupla tai pieni verkosto, eräänlainen laajennettu kotitalous tai hyvinvointikupla. Esimerkiksi kaksi sinkkua taikka perhe ja erillään asuva isovanhempi voivat sopia muodostavansa tällaisen perusturvallisuuttaan ja hyvinvointiaan kannattelevan kuplan.

Oman kuplan jäsenten kesken ei tarvitse pitää fyysistä etäisyyttä. Yhteisen hyvinvoinnin nimissä voidaan vierailla puolin ja toisin, olla yökylässä ja matkustaa samassa autossa. Kuplan voivat muodostaa myös kaksi lapsiperhettä, joiden lapset saavat leikkiä toistensa seurassa tiukoista liikkumisrajoituksista huolimatta. Myös riskiryhmäläinen on voinut kuulua kuplaan.

Samalla kupla kuitenkin velvoittaa: Kuplan jäsenten pitää minimoida muut kontaktit. Jos kuplassa joku sairastuu, sillä on seurauksia kaikille muillekin.

Pitääkö pärjätä yksin?

Julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa olemme kuulleet paljon viestejä siitä, että poikkeuksellinen kevät, kesä ja syksy ovat olleet Suomessakin monille raskaita. Pitääkö suomalaisen pärjätä aina vain yksin, vai olisiko meilläkin apua hyvinvointikuplasta, jotta yksinäisyys ei musertaisi?

Poikkeusvuosi jatkuu, ja sitä saattaa seurata toinenkin koronavuosi. Ensi vuoden suhteen ennustajan kristallipallo on kuitenkin sumuinen.

• Riitta Hyvärinen ja Henna Makkonen-Craig: Maskit, suojaimet ja suojukset (Välimerkkien välistä -blogi, 16.4.2020)
• Riitta Hyvärinen ja Henna Makkonen-Craig: Etäisyyttä ja läheisyyttä, karanteenia ja eristystä (Välimerkkien välistä -blogi, 12.5.2020)
• Henna Makkonen-Craig Kotuksen henkilökuntasivuilla

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele