Kuva: Sonja Holopainen.
Blogin kirjoittajat ovat kielenhuollon asiantuntijoita Kotimaisten kielten keskuksessa. Inspiraatiota aiheisiin saadaan kielineuvonnan kysymyksistä, mutta myös kaikesta siitä, mitä tapahtuu kielenkäytön kentällä mediassa ja muualla.
16.4.2020 14.20
Maskit, suojaimet ja suojukset
Suojavarusteita on joka lähtöön, ja niiden nimitykset ja mallit hämmentävät.
Vielä muutama kuukausi sitten se oli erikoinen näky Aasian maista. Ihmisillä oli värikkäitä suojuksia kasvoillaan, estämässä ilmansaasteita ja katupölyä pääsemästä keuhkoihin. Japanissa maskeja kuulemma käyttivät flunssaiset ihmiset, jotteivät pöpöt tarttuisi toisiin.
Nyt korona on tuonut kasvosuojukset myös Suomen katukuvaan. Suojusten yleistyminen on tuonut ongelman kieleenkin: Millä nimellä niitä kutsua? Ja pitäisikö olla oma nimensä itse tehdylle kankaiselle suojalle ja kirurgin tai ensipelastajan käyttämälle suojukselle?
Vaihtoehtoja on ollut runsaasti esillä mediassa ja nettiteksteissä:
kasvosuoja, kasvosuojain, kasvosuojus;
suusuojain, suusuojus, suu-nenäsuoja, suu-nenäsuojain, suu-nenäsuojus;
maski, hygieniamaski, kasvomaski;
kirurginmaski, leikkausmaski, kirurginen suusuoja;
hengityssuojain, hengityksensuojain, hengityssuoja;
naamari, naamio, kasvonaamio…
Ennen koronapandemiaa moni olisi viitannut kintaalla sille, kuinka monta lajia ja nimitystä on olemassa. Kielenhuoltajankin näkökulmasta toiston välttäminen tekee teksteistä usein soljuvampia, eikä mediatekstien tarvitse aina olla uskollisia erikoisalan termeille, jotta luettavuus säilyisi.
Viimeistään Huoltovarmuuskeskuksen maskiseikkailu kuitenkin osoitti, että nyt on kysymys ihmisten terveydestä ja isoista rahoista. Erilaisia suojavarusteita on syytä nimittää niin, että kaikille osapuolille tulee selväksi, mistä nyt puhutaan. Ei saa mainostaa harhaanjohtavalla nimellä. Kun tilaa tuotteita, on tiedettävä ja ilmaistava tarkkaan, mitä tilaa. Ja suurelle yleisölle pitää viestiä selvästi ja ymmärrettävästi.
Kasvomaski. Kuva: Suvi Syrjänen.
Onko se oikea hengityksensuojain?
Sanat hengityksensuojain ja hengityssuojain on syytä varata yleiskielessäkin vain niille kasvosuojaimille, jotka suojaavat käyttäjäänsä aidosti ja tutkitusti. Ne ovat niin kutsuttuja henkilönsuojaimia, jotka estävät tehokkaasti homeiden, virusten, bakteerien, pölyjen tai kaasujen pääsyä hengitykseen.
Hengityksensuojaimet voivat olla ammatti- tai kuluttajakäyttöön tarkoitettuja, ja ne asetellaan kasvoille aina tiiviisti ja tarkkaan. Niitä on tehty eri tarkoituksiin, ja niiden suodattavuus ja suojaavuus on sen mukaista.
Tavallisimmat hengityksensuojaimet ovat koppamaisia puolinaamareita, joista osassa on uloshengitysventtiili. Niissä on aina CE-merkintä, lisäksi FFP-luokan merkintä ja EN 149 -merkintä. Hengityksensuojaimen pitää olla EU:n henkilönsuojainasetuksen mukainen.
Itse tehdyt kasvomaskit
Sitten ovat nämä muut: kasvojen eteen taiteltu huivi, talouspaperista askarreltu suojus, Hello Kitty -kuvioinen kangasmaski. On korkeassa lämpötilassa pestäviä puuvillamaskeja. On kertakäyttöisiä paperimaskeja. Tällaiset eivät ole hengityssuojaimia, vaan muunlaisia maskeja. Näitä voi tehdä myös itse.
Itse tehtyjen kasvomaskien ja järeiden hengityksensuojainten väliin jää kuitenkin kiusallisen paljon muita suojuksia. Niistä monella on vain harmaa aavistus.
Kirurginmaskit ja muut
Joukkoon kuuluvat ensinnäkin kirurgiset suu-nenäsuojaimet eli niin sanotut kirurginmaskit. Ne eivät suojaa lääkäriä tai ensipelastajaa tartuntataudilta siten kuin FFP2- ja FFP3-tason suojaimet. Ne voivat kuitenkin suojata häntä suuremmalta, silmin nähtävältä ryönältä ja muutenkin pienentää tartuntojen todennäköisyyttä.
Suukirurgi tai hammaslääkäri tuskin tykkää, jos kasvoille tirskuu verta tai lennähtelee porattavan hampaan muruja. Toimenpiteissä käytetään asianmukaista maskia ja muitakin suojavarusteita, esimerkiksi suojalaseja tai visiiriä sekä suojakäsineitä ja -takkia.
Kirurginmaskin perusidea on silti suojata potilasta tai asiakasta, sillä lääkärin tai hoitajan uloshengitysilmassa voi olla taudinaiheuttajia. Terveydenhuollossa on omat tiukat laatuvaatimuksensa kirurgisille suu-nenäsuojaimille. Ne ovat lääkinnällisiä laitteita, joilla on CE-merkintä. Tällaisten suojavarusteiden käyttöä säädellään sairaanhoidossa tarkoin: maski on paitsi henkilökohtainen, usein myös toimenpidekohtainen tai huonekohtainen. Siksi niitä maskeja kuluu niin tavattoman paljon.
On myös alhaisemman vaatimustason hygieniamaskeja eri tarkoituksiin. Myynti tuntuu olevan kirjavaa, ja alalla on paljon uusiakin toimijoita sekä Suomessa että muualla. Myös valmistusolosuhteet voivat olla kirjavia. Netissä on pyörinyt video tehtaasta, jossa maskeja valmistetaan lattialla. (No, voisiko maskin pestä ennen käyttöä...? Ehkä ei, sillä kertakäyttöinen maski ei välttämättä kestä pesua yhdeksässäkympissä.)
Matkustajia Atlantan kansainvälisellä lentokentällä 6. maaliskuuta 2020. Kuva: Chad Davis.
Paniikkitilanteessa paniikkipäätös?
Erityyppiset hengityssuojaimet, kirurgiset maskit, hygieniamaskit ja kankaiset ”tavisten maskit” ovat nyt kuumaa tavaraa. Ne ovat olleet kaupoista lopussa, niitä on yritetty haalia ulkomailta ja ommella myös itse. Rautakaupat ja apteekit ovat myyneet ei-oota. Paniikkitilanteen riskinä on paniikkipäätös.
Kuluttajanvirasto on jokin aika sitten esittänyt huolensa siitä, että markkinoilla on ollut hygieniamaskeja, jotka näyttävät erehdyttävästi oikeilta hengityssuojaimilta. Hygieniamaskeja ja hengityssuojaimia on jopa myyty samoissa hyllyissä. Jos tekee tilauksen tai hankkii kaupasta suojaimia tai maskeja, kannattaa olla tarkkana.
Myös viranomaisten ja median on hyvä tarkata kielenkäyttöään. Virustartunnalta suojautumisen kannalta on aivan eri asia, onko esimerkiksi riskiryhmäläisen käytössä kauppareissulla tai bussissa häntä itseään aidosti suojaava FFP2- tai FFP3-tason suojain, heikommin suojaava kirurginen suu-nenäsuojus tai pelkkä hygieniamaski. Kaikki maskit voivat parantaa yleistä hygieniatasoa esimerkiksi asiointitilanteessa; ne mm. auttavat pitämään yhteisen hengitysilman puhtaampana, jos muutkin käyttävät maskia. Jos taas on tärkeätä suojata itseään virustartunnalta, kannattaa ottaa omaan käyttöön vähintään FFP2-tason suojain, arkisemmin ”äf-äf-pee-kakkonen”.
RIITTA HYVÄRINEN JA HENNA MAKKONEN-CRAIG
- Henna Makkonen-Craig: Lockdown, sulku ja liikkumisrajoitukset (Välimerkkien välistä -blogi, 16.11.2020)
- Riitta Hyvärinen ja Henna Makkonen-Craig: Etäisyyttä ja läheisyyttä, karanteenia ja eristystä (Välimerkkien välistä -blogi, 12.5.2020)
Lisätietoa suojavarusteista
Muokattu 17.4.2020. Lisätty kaksi Työterveyslaitoksen sivuille johtavaa linkkiä.
Muokattu 5.3.2021. Lisätty tietoja hengityksensuojaimista. Termi suu-nenäsuojus korvattu termillä suu-nenäsuojain.
Muokattu 27.4.2021. Muutettu alussa olevan listan järjestystä.
Muokattu 10.5.2022. Lisätty FFP2- ja FFP3-tason suojaimiin liittyvää tietoa. Tekstin viimeistä kappaletta muokattu enemmänkin.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja