Siirry sisältöön
Haku

Minna Pyhälahti


Minna Pyhälahti. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.


rss

8.2.2023 13.10
Minna Pyhälahti

Poliisi on vaitonainen

Vaitonainen ei voi tai halua kertoa tietojaan.

Viime päivinä olemme huomanneet uutisista, että psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäilty henkilö on otettu kiinni. Vastaamon henkilö- ja potilastietoihin liittyvistä rikoksistahan on uutisoitu laajasti reilun parin vuoden ajan.

Esimerkiksi Helsingin Sanomissa kerrottiin 4. helmikuuta, että ”Suomessa poliisi on ollut vaitonainen kiinnioton yksityiskohdista”. Kuten niin monesti mediassa, jutussa mainitaan jälleen poliisin vaitonaisuus.

Kollektiivinen poliisi ei kerro yksityiskohtia

Kielitoimiston sanakirjassa sana vaitonainen selitetään vaiteliaaksi. Esimerkkinä käytöstä on kovin vaitonainen matkakumppani.

Mutta kun nykyään pyörittelen päässäni olla vaitonainen -ilmausta, mieleeni tulevat viranomaistahot, etenkin poliisi, joka on julkisuudessa vaitonainen tutkimuksistaan. Google vahvistaa mutunäkemystäni:

Poliisi on vaitonainen kesäkuussa tapahtuneen henkirikoksen yksityiskohdista.

Viranomaisilla oli ihmisen pelastusoperaatio Tampereella – poliisi on vaitonainen tapahtumista.

Poliisi on vaitonainen yhtiötä koskevasta esitutkinnasta.

Poliisi on yleensä vaitonainen tapahtumista ja tutkinnasta ja molempien yksityiskohdista. Poliisi esiintyy näissä yhteyksissä useimmiten kollektiivisena ilmauksena, mutta joskus viitataan myös yksittäiseen poliisiin:

Poliisilla on hyvä kuva tapahtumista, mutta tutkinnanjohtaja on vaitonainen.

Kaksi poliisia. Kuva: Patrick Oras, 1972. Helsingin kaupunginmuseo.
Kaksi vaitonaista poliisia. Kuva: Patrick Oras, 1972. Helsingin kaupunginmuseo.

Muitakin vaitonaisia

Muukin viranomainen kuin poliisi saattaa olla vaitonainen:

Palo saatiin rajattua yhteen huoneistoon – Palomestari on vaitonainen muista yksityiskohdista.

Viranomaiset ovat vaitonaisia [kyber]hyökkäyksen yksityiskohdista, koska sen selvittäminen on edelleen kesken.

Vaikka poliisi tai vähintään joku pelastava viranomainen onkin yleensä se vaitelias, joskus vaitonainen on jokin kokonaan muu taho, vaikkapa urheilija, rehtori tai yritys:

Yhdysvallat yllättäneen Slovakian kapteeni on vaitonainen MM-Leijonista.

Salakatselutapaus rikostutkinnassa – opetusjohtaja kommentoi lyhyesti, rehtori on vaitonainen [otsikko]

Microsoft on vaitonainen tuotekehityksestä Suomessa.

Olkiluoto 3:n outoja pumppuvaurioita selvitetään yhä – TVO [Teollisuuden voima] on vaitonainen talven sähköntuotannosta [otsikko]

Tietoa pantataan syystä

Vaitonaisuuteen siis liittyy se, että tietoa kyllä on ainakin jonkin verran, mutta yksilö tai taho ei voi taikka halua kertoa tietojaan. Tyypillisesti kyseessä on poliisin keskeneräinen rikostutkinta.

Rikokseen johtaneiden tapausten kulusta ja epäilly(i)stä ei kerta kaikkiaan voida kertoa tarkasti julkisuuteen: on vaarana, että tutkinnan sujuminen ja luotettavuus vaarantuvat ja mahdollinen rikollinen pääsee pälkähästä.

Sen lisäksi, että tietoja ei voida antaa, voi vaitonaisuuden syynä olla haluttomuus kertoa asiasta. Silloin kun vaikkapa yritysmaailmassa osapuolet ovat vaitonaisia sopimusten kaupallisesta arvosta, ei liikesalaisuuksia haluta paljastaa.

Vaitonaisuuden taustalla on mahdollisesti myös asian arkaluonteisuus. Kun opettajat ovat vaitonaisia koululakkautuksista, on aihe monelle kipeä ja siitä on ikävä puhua. Kun puolestaan hallituksen ministerit ovat vaitonaisia lakia koskevasta esityksestä, on työ kesken eikä siitä haluta antaa vihiä oppositiolle tai medialle arvostelun pelossa.

Vaiteliaan ja vaitonaisen tehtävät

Kuten Kielitoimiston sanakirjassa myös sitä paljon vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa sana vaitonainen selitetään vaiteliaaksi. Tuossa 1950- ja 1960-luvuilla ilmestyneessä sanakirjassa on käyttöesimerkkeinä Aterioivat vaitonaisina. Ukko poltteli vaitonaisena piippuaan.

Nämä tuolloin tyypillistä käyttötilannetta kuvaavat esimerkit ovat sellaisia, että nykyisin niihin mielestäni sopisi paremmin vaitelias-sana. Vaitonainenkin kyllä kävisi, mutta luontevammin kuitenkin vaitelias.

Onkohan siis niin, että vaiteliaan ja vaitonaisen sävyerot ovat kasvaneet ja käyttöyhteydet loitontuneet kauemmas toisistaan? Se, kumpi sana tuntuu luontevammalta valinnalta, saattaa toki vaihdella esimerkiksi käyttäjän iän ja murretaustan vaikutuksesta.

Mitä minä sitten aion tämän pienoistutkimukseni tiedoilla tehdä? Vähintään lisään Kielitoimiston sanakirjan vaitonainen-artikkeliin uuden esimerkin, jossa poliisi on vaitonainen. Sanakirjan kun on tarkoitus kuvata sitä, mikä kielessä on tyypillistä, ja tämä käyttöyhteys on sitä.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja