Turvaväli

Kuulemme tai näemme sanan turvaväli joka päivä, eikä nyt puhuta autojen välisistä etäisyyksistä liikenteessä. Koronakeväänä ja -kesänä turvaväli-sanaa alettiin käyttää uudella tavalla. Ja kun turvaväli muuttui, perässä muuttuu myös sanakirja. Miksi ja miten? Sanakirjantoimittaja kertoo.

Miksi turvaväli?

Maaliskuussa kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta kantaa siihen, mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine englanninkieliselle social distance -ilmaukselle. Sillä kerrotaan koronan aiheuttamasta etäisyyden tarpeesta ihmisten välillä. Suora käännös englannin kielestä, sosiaalinen etäisyys, ei tunnu aivan hyvältä.

Ensinnäkin sosiaalinen-sanalla on monia merkityksiä. Sanan yleisemmät merkitykset saattavat viedä ajatukset harhapoluille, esimerkiksi johonkin yhteisölliseen tai jonkun (heikkoon) yhteiskunnalliseen asemaan. Ja kuitenkin social distance -ilmauksella viitataan oikeastaan fyysisen etäisyyden pitämiseen. (On myös huomautettu, että vastaava englanninkielinenkin termi on harhaanjohtava.)

Mutta onneksi meillä on turvaväli, riittävä etäisyys autojen ja nyt myös ihmisten välillä! Tai fyysinen etäisyys tai (turva)etäisyys. Liikennesanastosta tuttu turvaväli on kuitenkin juuri sopivan napakka, kun puhutaan julkisissa tiloissa, liikennevälineissä ja ulkonakin liikkumisesta. Elämmehän nyt kaikkialla kahden metrin yhteiskunnassa.

Merkitys laajeni, sanakirjaa päivitetään

Kielitoimiston sanakirjassa turvaväli määritellään vielä tällä hetkellä näin:

riittävä etäisyys peräkkäin ajavien ajoneuvojen välillä.

Tämän vuoden loppupuolella sanakirjasta ilmestyy uusi versio, ja siinä sana-artikkelia mehevöitetään pidemmällä selitteellä ja kahdella esimerkillä tyypillisestä käyttöyhteydestä. Koko uudistettu artikkeli kuuluu tulevaisuudessa tällä tavalla – näin siis vielä julkaisemattomassa versiossa, joka tulee julki loppusyksystä:

riittävä etäisyys peräkkäin ajavien ajoneuvojen välillä; turvallinen välimatka.
Muistathan turvavälin liikenteessä!
Pitää epidemian aikana turvaväliä muihin ihmisiin.

”Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu, ei entiselleen mikään jää”

Aina kun Kielitoimiston sanakirjan toimittajat päivittävät sanakirjaa, muutettavia sana-artikkeleita kertyy enemmän kuin uusia. Sanamme muuttuvat yllättävän paljon ja monesta syystä.

Kun läänit lakkautettiin vuonna 2010, muutoksen vuoksi sanakirjassa jouduttiin päivittämään noin 150:tä sana-artikkelia. Oli korjattava muun muassa kaikki lääni-alkuiset hakusanat (kuten läänintaiteilija, lääninhallitus).

Etenkin monet tekniikan sanat vanhenevat nopeasti. Vivahteet muuttuvat, uutta sanastoa syntyy, vanha väistyy, mutta ei välttämättä kokonaan! Erikoinen ketju kiertyy puhelimen ympärille.

Ensin meillä oli vain puhelin, sitten lankapuhelin ja matkapuhelin, sitten kännykkä. Ja nyt olemme palaamassa jälleen pelkkään puhelin-sanaan, kun lankapuhelimet ovat miltei väistyneet. Ei tarvita enää kuin yksi sana puhelin – sanan kännykkä käyttö on viime vuosina vähentynyt varsinkin nuorison keskuudessa.

Lisäksi sanojen konkreettisen merkityksen rinnalle voi tulla kuvallista käyttöä. Tällä hetkellä sanakirjassa kerrotaan hälytystilasta:

Joukot ovat hälytystilassa hälytysvalmiina.

Tulevassa päivityksessä mukaan nostetaan kuvallinen käyttö:

Joukot ovat hälytystilassa hälytysvalmiina.

Kuv. Elimistön hälytystila stressin, tulehduksen tms. aiheuttamasta fysiologisesta tilasta.

Myös sanojen tyyliarvo muuttuu. Vaikkapa jotain aiemmin arkista sanaa aletaan käyttää neutraalina yleiskielen sanana. Näin kävi aikoinaan netille. Sanaselitteiden ja -esimerkkien sävykin voi myös ajan mittaan muuttua vanhahtavaksi.

Eipäs kuitenkaan hötkyillä

Kun maailma siis muuttuu, sanankäyttö muuttuu, samoin sanakirja. Viimeksi mainittu ei tosin heti: muutoksia pitää tarkkailla, jotta nähdään, ovatko ne pysyviä vai tilapäisiä eli onko muutosten paikka sanakirjassa. Lisäksi toimitusprosessi ja tekninen puoli vievät aikaa.

Päivitetyn turvavälin ja muiden Kielitoimiston sanakirjan muutettujen artikkelien pariin kielenkäyttäjät pääsevät loppuvuonna 2020. Edellinen päivitetty versio ilmestyi helmikuussa 2020, mutta näinkin lyhyessä ajassa monen sanan käyttö on ehtinyt muuttua ja uusia sanoja ilmaantua kieleemme.

”Piä turvaväli!”

Lopuksi katse takaisin turvaväli-esimerkkiin. Muistan kuulleeni turvaväli-sanan ihmisten välisessä kanssakäymisessä jo monta vuotta sitten, Yleisradion maanmainiossa Hullu – hullumpi – yläaste -sarjassa.

Kyseessä on suomalainen animoitu komediasarja, jonka on luonut Tuomas Toivainen ja joka alkoi Ylen TV2 -kanavalla vuonna 2015. Yläkoululainen Keijo tokaisee luokkakaverilleen Ruupertille, joka tulee liian lähelle: ”Jumaleissön, piä turvaväli!” Näin siis vuosia ennen koronaa ja siihen liittyviä ihmisten turvavälejä.

• Kielitoimiston sanakirja
  
• Miten Kielitoimiston sanakirjaa tehdään – vanhat artikkelit uusiksi 
• Riitta Hyvärinen ja Henna Makkonen-Craig: Etäisyyttä ja läheisyyttä, karanteenia ja eristystä (Välimerkkien välistä, Kotus-blogi, 12.5.2020) 
• Riikka Tervonen: Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta (Kielikello, 2/2020) 

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele