Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
20.12.2011 9.03
LUUKKU 20: Nyt huokoistamaan!
Vai sittenkin tauon paikka?
Elokuvassa Uuno Turhapuro armeijan leivissä on kohtaus, jossa Uuno ehdottaa pidettäväksi ”tupakan mittaisen tauon”. Vitsi on siinä, että Uuno on värkännyt tavallisen mittaisista savukkeista erikoispitkän taukotupakan.
Innovatiivinen Uuno tuli mieleeni, kun lueskelin uutta Kielikello-lehteä. Siinä on Liisa Nuutisen juttu Hengähdä ja huokoista. Nuutisen mukaan huokoistaa on viimeisiä Kielitoimiston sanakirjan uuteen versioon – ilmestyy 2012 – lisättyjä sanoja.
Nuutinen pohtii, tarvitaanko vanhalle asialle eli taukojen pitämiselle uusi ilmaus. Onko ehkä kyse siitä, että sanalle tauko on matkan varrella kertynyt ikävää painolastia? Siellä kahvihuoneessa ne taas istuvat, tauolla...
Mitä mieltä ollaan? Kuka tarvitsee huokoistamista? Olisiko paikallaan peräti leppoistaminen?
Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa
Älkää viitsikö ihan oikeasti.
Sepitteisiin olisi parempi ottaa kantaa, jos tietäisi, mihin ilmaistuun ilmaisutarpeeseen ne on tehty vastaamaan ja mitä niillä tarkoitetaan.
Jos vain propagoidaan sepitteitä edes kertomatta, mitä ne muka merkitsisivät, ei pidä ihmetellä, jos leviää taas uusia huhuja Kielitoimiston sepittämistä hyrysysyistä, haarasoipioista ja kiepoista.
Uunolla on tekemistä kaiken kanssa. Suosittelen varsinkin tosikoille, miksei veitikoillekin.
"Muotteihin lisättävä alumiinijauhe saa aikaan kemiallisen prosessin, jolloin massaan syntyy vetykaasua, joka nostattaa seoksen ja huokoistaa sen." Siitäkös on kysemys?
Lingvistin olisi muuten odottanut kommentoivan johto-opillisen suhteen järjettömyyttä, jos merkitys tosiaan on olevinaan sellainen kuin esität. "Huokoistaminen" perustuu adjektiiviin "huokoinen", ja tällaisena sanana se onkin ollut järkevässä termikäytössä. Mutta työajan tekeminen huokoiseksi on absurdia.
Vinkkii: Lukekaa vaikka Antti Kurhisen blogia, sieltä löytyy monia muitakin "yleisessä käytössä" olevia kielellisiä valintoja.
Mutta hmm, pitääkö ne tosiaan olla ohittamatta ja pitääkö niitä kuvata suomen kielen käyttötapoina?