Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
12.1.2016 12.41
Onko suomen kieli vaikeaa?
Pitäisi varmaankin pohtia, kenen vaikeuksista puhutaan.
Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.
Tämä on tietysti täyttä tuubaa ja rasistista roskaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta kielet ovat yhtä ”helppoja” tai ”vaikeita”. Se on selvä, että jos kieliä tarkastellaan järjestelminä, niissä on rakenteellisia eroja. Esimerkiksi suomen kielen rikas sijamuotojärjestelmä voi olla joillekin muunkielisille aivan uudenlainen kokemus.
On niitä sijoja tosin muissakin kielissä. Tiede-lehden (2/2009) artikkelin mukaan maailman kielistä yhdeksän prosenttia kuuluu kategoriaan ”sijoja kymmenen tai enemmän”. Kaiken kaikkiaan artikkelissa päädytään siihen, että suomi on yhtä aikaa sekä kumma että tavis.
Tavis tai ei, kielen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten se, kuinka lähellä opittava kieli on omaa äidinkieltä. Onko kyse peräti sukukielestä? Suomenkielisen on ainakin periaatteessa melko helppo oppia viroa ja vironkielisen suomea.
”Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole”, painottaa suomea vieraskielisille opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin Ylen haastattelussa.
Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni. Aina syyt eivät tunnu olevan inhimillisesti ajatellen kovin kestäviä tai hyväksyttäviä.
Lainasin blogimerkintäni otsikon legendaarisen kielentutkijan Lauri Hakulisen kirjoituksesta vuodelta 1963 (kokoelmassa Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita, SKS). Hakulisen tekstillä näyttää olevan yhtä paljon ikää kuin itselläni. Tästäkin huolimatta siinä on yleispätevää viisautta:
”Eri kielten vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen on kuitenkin peräti hankalaa, eikä sitä koskaan voitane suorittaakaan objektiivisesti. Tällöin on ennen kaikkea todettava, kenen vaikeuksista on puhe.”
Maisa Martinin haastattelu (Yle 21.5.2014)Maailman kieliatlas oikoo mielikuviamme (Tiede-lehti 2/200)
Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa
Samanlaisia ajatuksia on siis muuallakin. Itsekin ajattelin opetella puolaa. Yritys ei kaatunut kielen vaikeuteen, vaan siihen, että en oikeastaan keksinyt hyvää syytä, miksi haluaisin osata puolaa. Farmvillen kautta tullut fb-tuttavuus ja erään online-pelin vaimon puolalaisuus ei vielä riitä. Jos Puola miehittäisi Suomen tai päinvastoin, motivaatio lisääntyisi. Näin tuskin käy lähiaikoina.
Tämä kaikki tietysti ihan siitä riippumatta, onko kyseinen väite tosi tai vain suhteellisesti tosi taikka onko se perusteltu.
Totta on kuitenkin, että suomen kielen erikoisuus otetaan mielellään esille. Ja miksipä ei olisi, koska erikoinen se onkin siinä kontekstissa, mikä meille itsellemme on tuttu. Kun useimmiten vieraat kielet tarkoittavat meille useimmiten indoeurooppalaisia kieliä, erottuu suomi selvästi siinä joukossa ja lie eittämättä sellaista äidinkielenään puhuvalle hankalampi oppia kuin joku toinen indoeurooppalainen kieli. Koska suomen kieli myös harvoin on entuudestaan tuttu ulkomaalaiselle, on se myös siksi ollut hyvä puheenaihe kansainvälisessä seurassa.
Vaikka lieneekin selvää, että kielen vaikeus on suhteellista, niin jotain objektiivisiakin arvioida voidaan esittää, kuten Tiede-lehden artikkelissa on tehtykin. Kiinan ja japanin kirjoitusjärjestelmiä voitaneen sanoa haastaviksi millä hyvänsä mittarilla. Samoin voitaneen postuloida jokin esperanton tyylinen mahdollisimman yksinkertainen kieli, jonka kompleksisuuteen kieliä voisi verrata.
Sinänsä ilmeisimmin kielen puhujamäärän koko vaikuttaa jossain määrin kielen monimutkaisuuteen niin, että laajalti puhutuissa kielissä tapahtuu eri murteiden tasoittuessa morfologista yksinkertaistumista. Tässä mielessä voisi siis odottaa suomen olevan jonkin verran esim. englantia monimutkaisempi. Englantiakin voitaisiin varmasti helpottaa, mikäli sen epäintuitiivinen kirjoitusjärjestelmä uusittaisiin. Tässä suhteessahan suomen kirjoitussysteemi suhteellisen foneettisenahan on suorastaan helppo.
Sen sijaan on minun vakaa mielipiteeni, että on rasistista roskaa väittää suomalaisia älykkäämmiksi kuin maahanmuuttajia. Varsinkin kun tätä väitettä käytetään yhteyksissä, jotka muutenkin ovat rasistista roskaa.
Ehkä kuulemani tarina liittyy tähän Ylen uutiseen (Politiikka 9.1.2016): "Isänmaalliset ja EU-kriittiset haluavat perustaa uuden puolueen: Rasismia emme hyväksy".
Juttu päättyy tällaiseen toimittajan kysymykseen ja haastateltavan vastaukseen:
"Mikä meistä suomalaisista tekee niin paljon kyvykkäämpiä kuin muista?
– Joskus on sanottu, tai olen kuullut sellaisen teorian, että suomen kieli itsessään tekee sen. Suomen kieli on äärimmäisen hyvä, että ihmisen looginen ajattelukyky kehittyy, sanoo Pro Finland -liikkeen jäsen Pasi Hentunen."
Verkkotekstissä mainitaan, että juttua on korjattu 11.1. kello 10:59: "Viimeinen sitaatti muutettu."
Mitähän siihän alkujaan oikein luki?
Väitän kumminkin, että erityisesti nyt koko rasismi-sana on voimakkaan politisoitunut ja propagandavälineenä käytetty, joten varoisin käyttämästä sitä kevein perustein. Voimakkaan arvottava se ainakin on.
Jossain määrin onnistuneita olemme ainakin kuitenkin Suomessa olleet, kun asiat jokseenkin hyvät maailman ja historian mittapuulla ovat. Maahanmuuttajilla harvoin tarkoitetaan kaikkia kategorisesti, mutta toivoa sopisi myös, että olemme ainakin jossain määrin kyvykkäämpiä kuin romahtaneista yhteiskunnista tulleet, tai muuten koko kehuttu koulutuslaitoksemme on olemassa ilmeisen turhaan.
Tosin jouduin toimittajan ansaan tämän muotoillessa kysymyksen hyvin asenteellisesti ja jota en tilanteessa ymmärtänyt oikealla tavalla. Mutta uskon pienen kansamme täyttäneen paikkansa pohjolan perukoilla erinomaisesti ja olevan kelpo esimerkki kaikenlaisen pärjäämisen saralla, mistä se sitten johtuukin.
Korjaus oli pyynnöstäni tehty, koska ensimmäisella kerralla sitaatti oli väärin ja tälläinen:
"– Esimerkiksi suomen kieli on äärimmäisen vaikea, jos olemme sen oppineet, niin kertoohan se meistä jotain, sanoo Pro Finland -liikkeen jäsen Pasi Hentunen."