Vieraana suomessa -blogin kirjoittajia. Kuva: Sasa Tkalcan.

Kirjoittajat opiskelivat blogia kirjoittaessaan suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.

Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.

Vieraana suomessa

1.3.2016 10.48

Suomiko looginen kieli?

Vieraana suomessa: Ekaterina Pikelner

Kun opiskelee uutta kieltä, sitä vertaa äidinkieleen.

Kuvittele. Menet yliopistoon. Olet junassa. Juna on myöhässä. Soitat kaverillesi ja sanot: ”Olen pahoillani. Myöhästyn luennolta.” LuennoLTA. Menet sinne, mutta samalla myöhästyt siitä. Onko se loogista? Ulkomaalaisen mielestä ei. Ei lainkaan.

Kieli on iso osa maailmankuvaamme. Sen kautta kuvailemme ja tulkitsemme ympäristöämme.

Kun opiskelee uutta kieltä, sitä aina vertailee omaan äidinkieleensä tai muihin tuntemiinsa kieliin. Useimmiten tämä on toimiva ratkaisu: vertailun kautta voi sekä nähdä eroa että löytää logiikan ja ymmärtää, miten kieli toimii. Esimerkissäni on kyse rektiosta: verbi vaatii täydennyksensä tiettyyn sijamuotoon.

Suomalaiset tutustuvat ihmisiin, kun taas esimerkiksi venäläiset ja englantilaiset ihmisten kanssa. Aluksi tämä tuntuu oudolta, mutta ehkä jotenkin voin ymmärtää, että tutustua tarkoittaa ’selvittää, millainen ihminen on sisältä, sielultaan’. Loogista? Ehkä. Ymmärrän. Hyväksyn. Kiitos.

On mahdollista syntyä Helsingissä, mutta vain perheeseen ei perheessä. Tästäkin voin yrittämällä löytää logiikan. Mutta miten ihmeessä voin myöhästyä paikasta, johon olen juuri menossa?

EKATERINA PIKELNER

Kirjoittaja on muuttanut Helsinkiin opiskelemaan puoli vuotta sitten. Sitä ennen hän opiskeli suomea neljä vuotta kotimaassaan Venäjällä. Hänen äidinkielensä on venäjä.

Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa

1.3.2016 12.29

Pirkko Kuutti

loogista

Koska olet menossa luennolle, voit myöhästyä luennolta. Se on tapahtuma, josta voi myöhästyä. Paikasta, joka on jatkuvasti samassa paikassa, ei oikeastaan voi myöhästyä... Onkohan tämä näin yksinkertaista kuitenkaan?

1.3.2016 15.16

Milla Mutanen

Kiitos tekstistä, Katja!

Tosi mielenkiinoista!

Minunkin mielestä rektio suomen kielessä on joskus epälooginen (äidinkieleni on myös venäjä)
On vaikeaa muistaa, että "auttaa" (ketä?) - ihmistä (eikä ihmiselle, kuten suoraan venäjästä käännetty versio)
Myös on mielenkiintoista että suomen kielessä sä unohdat jotain JOHONKIN, eikä missä (kuten taas venäjäksi me unohdetaan "jossain")
Loogista? Ehkä. Mutta en aina ymmärrä :)

1.3.2016 16.22

Vaskilohi

Junasta

Junasta myöhästymisen logiikkaa ajattelisin niin, että elatiivin perusmerkityksessä hahmoteltava reitti kulkee jonkin paikan tai säiliön sisältä ja päätyy sen ulkopuolelle. Näin siis analogisesti myöhästytään junaSTA, koska lopputulemana myöhästyjä jää junan ulkopuolelle (vaikkei koskaan sen sisällä ole ollutkaan) – ainakin kun asiaa tarkastellaan sillä ajanhetkellä, kun henkilön olisi pitänyt olla perillä. Näin ajatellen ”myöhästyn junaan” olisi epälooginen, koska myöhästymisen seurauksena puhuja olisi junassa, vaikkei hänen ilmeisimmin ehtinyt siihen. Suomalaiselle korostetun tärkeää tuntuisi siis sijamuodon valinnassa olevan nimen omaan lopputila.

Tämä on siis äidinkielisen puhujan intuition pohjalta kehittämäni ad hoc -selitys, en mene akateemiseen vastuuseen sen oikeellisuudesta.

2.3.2016 10.38

Vanha parta

On näitä selitetty

Eikö yliopistossa enää käytetä kirjaa ”Suomen kielen rakenne ja kehitys”? Vanhahan se on, mutta kukaan ei ole kirjoittanut uudempaa läheskään yhtä hyvää yleisesitystä. Se sisältää muun muassa laajahkon kuvauksen suomen ns. paikallissijojen käytöstä (myös indoeur. kielten prepositiojärjestelmiin vertaillen). Jotain samaa löytyy englanniksi e-kirjasta ”Handbook of Finnish”.

Mitä loogisuuteen tulee, loogisuuden käsite ei ole kovin looginen kielestä puhuttaessa. Kun jonkin kielen jotain ilmiötä sanotaan epäloogiseksi, se kertoo lähinnä sanojan ajattelutavasta ja siitä, että hän ei vielä ole oppinut kielen rakenteita. Tosin äidinkielinen puhujakin voi sanoa kieltä jossain suhteessa epäloogiseksi (esimerkiksi tunnettu ”kaksi kertaa enemmän” -debatti), mutta silloin on kyse halusta mestaroida kielen järjestelmää sellaiseksi, että se tuntuu itsestä paremmalta.

3.3.2016 9.04

Laura Kataja

Verbien rektiot.

Eivät kyllä taida olla täysin loogisia missään kielessä. Se että suomessa ne ovat sijamuotoja eivätkä adpositioita luultavasti tekee sen ilmeisemmäksi ulkopuolisen silmissä, kun sija selvemmin liittyy määreeseen eikä verbiin (kuten esim. englannin ns. lauseverbeissä).

Selvemminkin epäloogisia rakenteita löytää kuin nuo. Miksi pannaan hattu päähän ja kengät jalkaan (vielä yksikössä), eikä päin vastoin...

3.3.2016 22.07

Hille

Laura, vasta yllä mainitusta loistokirjasta nimeltään ”Suomen kielen rakenne ja kehitys” löytyy selitys tuohonkin! Elikkä ennen vanhaan sellaiset sanat kuin jalka, käsi, silmä tarkoittivat niitä kaksinkin! Siitä sitten johtuukin sanat puolijalka, puolikäsi, puolisilmä.
Suosittelen lämpimästi kaikkia lukemaan tuon kirjan! Onpa sen verran koukuttava teos, että tuli kertarysäyksellä ahmittua :) Ja vieläpä löytyi netistä venäjäksi käännettynä! Itsekin kun olen alkuperältäni venäjäkielinen :) Siksipä voisinkin allekirjoittaa tämän alkutekstin kokonaan! Juuri noista asioista aikanaan meni minullakin pää aivan sekaisin :)

3.3.2016 23.35

Mauri Ilmari

Epäloogisesti johdettua

Myös johdettaessa sanoista uusia sanoja loogisuus olisi palvelus nimenomaan ulkopuolisille. Lapsi kyllä oppii perheensä kielen osaamatta kärsiä epäloogisuuksista.

Vanhoilla päivillään voi suomalainenkin sitten ihmetellä vaikkapa eräiden teettoverbiemme rakennetta. Miksi kaikki puhuvat herättämisestä eikä kukaan heräyttämisestä? Vrt. palata > palauttaa, täsmätä > täsmäyttää.

Miksi lähes kaikki sanovat, että heitä mietityttää tai pohdituttaa, ja vain yhden tiedän sanovan, että häntä mietittää tai pohdittaa? Vrt. sopia > sovittaa, hyppiä > hypittää.