Nyt räntätään

Taas on tämä kielen pirulainen mennyt muuttumaan. Kysymättä minulta mitään.

Eiku: onpa hauska kuulla lasten suusta elävää kielenkäyttöä, sellaisiakin sanoja, joita ei ihan heti ymmärrä. Jokin aika sitten panin merkille itselleni uuden verbin räntätä:

Mä kuule kavereille ränttäsin.

Se tuli siihen ränttäämään.

Suuren sosiaalisen median aineiston (Futusome) tarkastelu osoittaa, että somessa ränttäämisestä on puhuttu harvakseltaan jo vuosia. Mutta mistä ränttäämisestä milloinkin? Ja mitä ränttääminen oikein tarkoittaa?

Soitin kavereille ja ränttäsin

Monissa ränttäämisviesteissä näyttää olevan kyse englannin verbin to rant suomeen mukautetusta versiosta:

Soitin kavereille ja ränttäsin. Ei helpottanut. Täytyy räntätä vielä kolmannelle. (MissInssi, Twitter 9.2.2018)

Ihan pakko kerrankin tänne räntätä koska vitutus suuri. (RageMaster, MuroBBS-keskustelupalsta, 5.2.2018)

Arrgh saanko vaan räntätä kaikesta siitä mikä mun mielestä tässä asian käsittelytavassa on pielessä?! #seksi #seksuaalisuus #sukupuoli (Viikka1, Twitter 29.4.2017)

Englannin to rant voi merkitä monenlaista, ainakin kerskumista, pöyhkeilyä, pauhaamista, vuodattamista, paasaamista, rähjäämistä ja saarnaamista. Sanan alkuperä näyttäisi olevan hämärä peitossa. 1600-luvulta alkaen sitä on ilmeisesti käytetty ainakin hölmöön ja mahtipontiseen puheeseen viitattaessa, ehkä myös väkivaltaista puhetta kuvaamassa.

Nyt, 2010-luvun suomalaisessa nuorisokielessä, ränttäämisessä on edelleen kyse viestimisestä, usein myös mahtipontisuudesta, voimakkaista tunteista ja vahvasta kriittisyydestä. Toisinaan viesteissä toki on myös huumoria:

Maailmassa on #epäkohta, josta aion räntätä, koska on kylmä maanantaiaamu ja kaikki syvät lautaset on tiskissä. (skauhas, Twitter 23.10.2017)

Pränttäämistä ja ränttätänttää

Kun kuulin sanan ensimmäisiä kertoja, kuvittelin hetken, että kyse on tutun präntätä-verbin p:ttömästä muodosta. Pikkaisen ihmettelin, miten tuo vanha ruotsista lainattu, muun muassa tekstaamista tarkoittava sana olisi nuorison puheeseen nyt pulpahtanut.

Vai onko sittenkin kyse ränttätäntän tuunatusta versiosta? Ränttätäntässähän on tiemmä kyse jonkinlaisesta rytmikkäästä rokkaamisesta. No joo, meikäläisen kaltaisten setien ja tätien kieltähän se taitaa olla.

Nykyistä yleiskieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa ei ole sen enempää ränttätänttää kuin pränttäämistäkään. Sen sijaan siellä on hakusanana präntti, jolla tarkoitetaan arkikielessä painotekstiä.

Vanhemmassa, 1900-luvun alun kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa on myös hakusana präntätä. Sen sanotaan tarkoittavan tekstin painamista, joskus harvoin myös kirjoittamista, varsinkin painokirjaimin.

Murteissa tiedän käytetyn sekä muotoja präntätä että räntätä. Esimerkiksi Pyhäjoen murrekirjan nimeksi on annettu Raatattua ja räntättyä.

Ränttäämisellä näyttäisi olevan kansankielessä useampiakin merkityksiä. Sananparsikokoelmassa on esimerkkejä sanan käytöstä kannattamisen merkityksessä:

Ei ränt rukkolla köyhä rikkenyi, kosk ittell kyll oo. (Kalanti, A. Widberg, 1931)

Ei ränttää ostaa tyyristä kruutia ja ampua vareksia. (Tyrvää, F. Törmä, 1933)

Pränttäämällä ränttäämistä?

En nyt tässä aio mennä pitemmälle vanhan kielen ja murteiden ränttäämisiin. Sen sijaan vilkaisen vielä somea.

Sosiaalisessa mediassa näyttää käyvän usein niin, että modernia ränttäämistä harjoitetaan traditionaalisesti pränttäämällä. Mahtipontinen valittaminen, purnaaminen ja muut kriittisyyden osoitukset hoidetaan siis kirjoittamalla.

Aina ei ole ihan selvää, kummasta (p)ränttäämisestä on kyse. Ehkä molemmista:

Oon ihan tolkuttoman vihainen. Aion nyt räntätä aiheesta #dialogi. (parasetamoli, Twitter 8.9.2017)

Kiitos että sain räntätä. Helpotti.

Kotuksen sananparsikokoelma

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro