Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
LUUKKU 8: Verkkoa murtaen
Mutta mitenkäs asia oikeastaan on? Voisi olettaa, että netti tursuaa kaikenlaista kielenkäyttöä, myös murteellista.
Tein pienen kokeen. Otin muutaman sanan Marja Myllykankaan mainiosta Olekko nä utami? Sallan kielen lyhyt oppimäärä -teoksesta ja googletin Sallan murteen sanoja suomenkielisiltä nettisivuilta.
Tässä osumat:
* aljo 4 040
* laskisankko 36
* päisevä 217
* tulukuttaa 443
* äyvästää 755.
Tämän perusteella ei tietenkään kovin paljon pysty sanomaan murteiden asemasta nettikielessä. Mutta ehkä tämäntapaista tutkimusta voisi tehdä systemaattisemmin ja laajemminkin.
Aineistoja etsivälle kielentutkijalle netti on joka tapauksessa aarreaitta. Yksi aihetta käsittelevä tutkimus on Karri Malmin pro gradu -tutkielma World Wide Web korpuksena – kielitieteellisen tutkimusaineiston haku verkkosivuilta.
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa
Lisäksi Googlen ilmoittamat osumien määrät ovat ihan mitä se sattuu kulloinkin ilmoittamaan (kokeile vaikka selata sivuja eteenpäin, niin huomaat, ettei Google oikeasti sinulle näytä 4 040:tä aljosivua). Ja sen näyttämissä tuloksissa aika moni "aljo" on vain jokin merkkijono, joka sattuu sisältämään samat kirjaimet kuin tietty vanhan suomen sana.
Oikeasti siis murresanoja on netissä vähemmän kuin tulokset näennäisesti osoittavat. Mutta onko se yllätys? Ainakaan sillä ei ole minkään valtakunnan tekemistä sen kanssa, että joidenkuiden sanotaan paheksuvan puhekielen tunkeutumista kirjoitukseen.
Nuo Googlen osumien ongelmat ovat kyllä tiedossani. Kuten juuri kirjoitin, tuloksen perusteella ei voi kovin paljon sanoa murteiden asemasta nettikielessä ja systemaattisempaa tutkimusta tarvittaisiin.
Johan se Lönruutti huomasi murteiden taistelun aikana 1800-luvulla, että Piplian kirjakieli oli savolaisten helpommin luettavissa ja ymmärrettävissä kuin vaikkapa Kotlunnin savonmurteiset yritelmät ("Kirjuta niinkun puhut ja puhu niinkun hoastat!").
Facebookissa esimerkiksi on
"Kasso isse" -sivusto. Netissä on myös monenlaisia "käännöskoneita": ainakin Turkuraattori, Manseraattori ja Ouluraattori. Jne. Jne. Kyllä murretta kirjoitetaan!
Tavallista lienee sekin, että yksittäisiä murresanoja livautellaan puheeseen ja kirjoitukseen. Ihan yleiskielisiinkin teksteihin.