Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
24.12.2011 9.37
LUUKKU 24: Elämänluukku
Sanan ruokaa.
Elämänluukku kuuluu menneen ajan sanastoon. Vanhoissa tukkikämpissä sellaisia oli. Elämänluukku oli se aukko, josta kämppäemännät tarjoilivat jätkille ruokaa.
Työolot olivat enimmäkseen surkeat, niin miehillä metsässä kuin naisilla kämpässä. Käytännössä naiset asuivat keittiön nurkkaan kyhätyissä tiloissa, joita kutsuttiin kopeiksi, kopperoiksi ja pömpeleiksi.
Isälleni tämä jätkäkulttuuri on omakohtaisesti koettua, muun muassa Suoltijoella. Muistan lapsena ihmetelleeni hänen kertomuksiaan ankeista ja ankarista oloista. Kun illalla meni nukkumaan kylmälle laverille, saattoi aamulla herätä siihen, että tukka oli jäätynyt kiinni seinään.
Helppoa ei toki ollut kotirintamallakaan. Äidilleni jäi kaikki vastuu lapsista, karjasta, talosta. Tarinoita riittää tästäkin todellisuudesta, eivätkä kaikki ole kovin ruusuisia.
Elämänluukku ja siihen liittyvät muistot tulevat mieleeni, kun vähitellen laskeudun joulunviettoon perheeni kanssa, tosin vielä hiki hatussa kaiken hyörinän keskellä. Joulu on syntymän ja elämän juhlaa. Joulussa on pohjimmiltaan kyse lasten ja vanhempien suhteesta. – Ja tarinoista, pienistä ja suurista, tosista ja todeksi tulevista.
Rauhallista joulua kaikille Kotus-blogin lukijoille ja ystäville!
*
Lähde
Tuula Peltola: Naiset elämänluukun takaa.
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa
Tavallista enemmän on tullut myös hyvin ilkeää, suorastaan aggressiivista palautetta, jossa on lähinnä sätitty kirjoittajaa. Monia puheenvuoroja olen joutunut poistamaan näistä syistä.
Toivoisin, että tällaiset kirjoittajia ja blogia yleisesti koskevat palautteet lähetettäisiin jatkossa suoraan minulle. Sähköpostiosoitteeni on muotoa etunimi.sukunimiÄTkotus.fi. Myös Kotuksen Palaute-lomaketta on mahdollista käyttää. Näitä väyliä pitkin palaute menee bloggaajille ja blogitoimitukselle.
Yritetään keskittyä näissä blogikeskusteluissa asiaan ja vältetään bloggaajien tai keskustelukumppaneiden mollaamista. Kriittisyys on sallittua ja toivottavaa, mutta kriittinen voi yrittää olla rakentavastikin, ilman hyökkäyksiä kanssakirjoittajien kimppuun.
Kiitos kaikille teille, jotka aktiivisesti seuraatte kirjoitteluamme ja välillä siihen osallistuttekin! Jatketaan!
Sivuilla olevaa tekstiä ”Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.” siis varmaankin pitää tulkita ”kunhan ne silittävät bloginpitäjän egoa tarpeeksi myötäkarvaan”. Bloginpitäjähän oli laki ja profeetat, ei kun laki ja eetos.
Olisiko aika järjestää niin, että bloginpitäjä ei ole itse sensuroimassa palautetta, jonka hänen välillä aika lässyttävät blogahduksensa saavat aikaan? Kai Kotuksessa sentään muitakin on vielä?
Miksi ei saisi mollata sellaisia viestejä, joissa mollataan muiden kielenkäyttöä? Jos kirjoittaja ottaa sen itseensä, tulee ihan mieleen sananlasku leikin aloittamisesta ja leikin kestämisestä.
Bloginpitäjä voi toki tämänkin viestin sensuroida, joten ihan turha pyydellä, että kielteistä palautetta ei edes yritettäisi lähettää julkisesti.
Rajankäyntiähän tämä on aina. Blogilajissa muuten on enemmän kuin tavallista, että juuri bloggaaja myös moderoi keskustelua.
Jos kirjoittajia ja blogia koskeva palaute annettaisiin esimerkiksi minulle sähköpostitse, pystyisin vastaamaan juuri kyseiselle palautteenantajalle. Eikö se olisi kaikin puolin reilua? Suuri osa blogimme lukijoista ei saamani palautteen perusteella halua lukea näitä ikäviä mollaamisviestejä.
Siis, hyvä nimimerkki "Huvikseen kirjoittava". Otapa seuraavaksi yhteyttä suoraan, jos on vielä jotain reklamoitavaa.
Miksi tähän ei vastattaisi julkisesti?
Nyt esitetyn perusteella lupaus on katteeton. Tai silkkaa sanoilla leikkimistä: epäilyttävää on sellainen mistä bloginpitäjä ei pidä.
Olkaa siis edes rehellisiä ja kirjoittakaa: Viestisi julkaistaan, jos haluamme sen julkaista.
Jos nyt jokin "Viestisi julkaistaan, jos..." pitää olla.
Jos haluaa tulkita pääsivun virkettä myötämielisesti, ei liene vaikea ymmärtää, että "muuten epäilyttävä" voi viitata myös asiattomiin kommentteihin yms. Tällaisille informaatio- ja ohjeteksteille on ominaista se, että niitä pitää tulkita käytännössä. Käytännöt muotoutuvat näiden tulkintojen myötä, ja vähitellen ne vakiintuvatkin. Jossain vaiheessa voi sitten tämän tiedon perusteella olla taas järkevää päivittää alkuperäistä ohjetekstiäkin.
Mutta se on varmaa, että blogisivuja ei ole perustettu sitä varten, että niilä keskusteltaisiin bloggaajista tai muista keskustelijoista. Jos ei ole sanottavaa blogimerkintöjen tai puheenvuorojen asiasisällöistä, kannattanee vaieta. Palautteita toki voi ja on suotavaakin lähettää blogin vastuuhenkilölle, verkkopäätoimittajalle yms.