Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
30.11.2009 14.59
Laskiko tieteen taso?
Suomalaisen tieteen taso on kuulemma laskenut. Mutta miksi laadusta puhutaan määrinä?
Sairauslomailin muutaman viikon, ja mitä tapahtui? Joka paikassa toitotetaan (yleensä niin luotettavaa Uutisvuotoa myöten), että suomalaisen tieteen taso on laskenut.
Ks. esim.: http://www.ek.fi/www/fi/talous/index.php?we_objectID=10403
Tämä toitotus perustuu Suomen akatemian julkaisuun Suomen tieteen tila ja taso 2009: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Suomen%20tieteen%20tila%20ja%20taso%202009.pdf
Kuinkahan moni toitottajista on julkaisuun tutustunut? Tai edes sen tiivistelmään: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/SIGHT_Tiivistelmä.pdf
Raportissa on sivuja 265, tiivistelmässäkin 19. On siinä tutustumista, vallankin kun teksti on täynnänsä epäselvää kehittämis-, innovaatio- ja tuottavuushölynpölyä. Hämärää ja hämäävää tekstihässäkkää.
Mutta tärkein: Jos raportin perusteella päädytään siihen, että suomalaisen tieteen taso on laskenut, onko päädytty harhaan? Tutkimuksen laatua mitataan nimittäin näissä teksteissä lähinnä määrillä: kuinka paljon yliopistoilla on käytössään rahaa, kuinka paljon valmistuu tohtoreita, kuinka paljon suomalaisiin tutkimuksiin viitataan maailmalla jne.
Mitä määrät kertovat laadusta?
Ja: Jos laadun tae on esimerkiksi se, että tutkimukseen viitataan kansainvälisesti (siis yleensä englanninkielisissä julkaisuissa), onko automaattisesti niin, että esimerkiksi kaikki suomenkielinen tutkimus on ns. paskaa?
Ja päästäänkö tästä siihen, että suomeksi ei kannata tutkimusta tehdä? Tätäkö tavoitellaan?
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa
Ja tuossa tosiaan tehdään tai tullaan tehneeksi myös aikamoista kielipolitiikkaa. Sama on huomattu aiemmin esimerkiksi tieteellisten lehtien pisteytyksissä. Englanninkielinen tarkoittaa heti monien mielissä kansainvälistä, vaikka piirit olisivat kuinka pienet. Vastaavasti vaikkapa suomen kielen tutkimuksen johtava lehti saa suomenkielisyydestään armotta kyökkileiman, vaikka se olisi maailmalla alan tutkijoiden keskuudessa kuinka luettu (ulkomaisetkin suomen kielen tutkijat osaavat usein sattuneesta syystä suomea).
Mutta kansallisiin kysymyksiin liittyvä tutkimus (kuten Suomen alueeseen, ihmisiin, historiaan, kieliin) tulee tietty arvottaa muulla keinoin!