Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

14.1.2014 14.07
Vesa Heikkinen

Kieli yli muiden?

Vaikea ja yksinäinen suomi?

Suomesta kuulee väitettävän milloin mitäkin äärimmäistä. Aika usein törmää väitteeseen, jonka mukaan suomi on maailman vaikein kieli.

Nyt sosiaalisessa mediassa kierrätetään viihdyttävää viestiä, jonka mukaan suomi on sanastonäkökulmasta maailman yksinäisin kieli. Suomella on mainitun viestin mukaan oikeastaan vain yksi melko läheinen kaveri, viro.

Hienoa, että olemme joidenkin mielestä parhaita jossain! Vaikka sitten vaikeudessa tai yksinäisyydessä.

Superlatiivit eli yliasteet lämmittävät mieltä ilmeisesti siksi, että ne kertovat, että olemme jotenkin erityisiä, jopa yli muiden. Kukapa ei haluaisi olla toisten silmissä erityinen?

Kielten komparoinnissa on aina tarjolla oiva mahdollisuus kompurointiin. Missä mielessä vertailemme, mikä on esimerkiksi vaikeuden tai helppouden mittatikku? Onko objektiivinen vertaaminen edes mahdollista?

Oman kokemukseni mukaan muita kieliä katsoo ja arvioi kuin huomaamattaan oman äidinkielensä näkökulmasta. Tai jonkin ”maailmankielen” näkökulmasta. Kuvaavaa tietysti, että yksinäisyysviestikin on kirjoitettu englanniksi.

Enemmän kuin kielten välisistä eroista tällaiset vertailut kertovat ihmisen perimmäisestä tarpeesta muodostaa superlatiiveja. Jäsentää maailmaa erojen ja äärimmäisyyksien kautta? Pelata viihdyttäviä kielipelejä?

Raimo Sailas: Maailman vaikein kieli Kotus-blogissa 4.1.2012

Kaisa Häkkinen:  Suomi ei olekaan maailman vaikein kieli Salon Seudun Sanomissa 20.6.2013

Terese Elms: Lexical Distance Among the Languages of Europe 4.3.2008 Etymologikon™-blogissa 

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa

14.1.2014 18.33
urpu
Ja samasta syystä kuin suomi on maailman vaikein kieli muille, mikä tahansa muu kieli on maailman vaikein suomalaiselle. Toisaalta, kun suomalainen oppii yhdenkin vaikkapa germaanisen tai romaanisen kielen, hän oppii verraten (huom!) helposti muutkin. Mikä etulyöntiasema!

14.1.2014 22.42
Superbus
Superlatiivien viehätys
Enpä tiedä, onko ihmisellä synnynnäinen tarve muodostaa superlatiiveja. Mutta ainakin superlatiivit saavat ihmiset reagoimaan, esimerkiksi valittamalla superlatiiveista. Ehkäpä tässä, pikemminkin kuin geeneissä, on syy siihen, että superlatiiveja käytetään aika paljon.

Jos joku kirjoittaisi, että suomi on vaikea kieli, se ohitettaisiin valitteluna ja nurinana. Mutta annas kun joku kirjoittaa ”maailman vaikein kieli”...
17.1.2014 12.50
Kiiski
Kielen oppimisen vaikeus riippuu tietysti siitä, mikä on oma äidinkieli ja mitä muita kieliä osaa. Kun joku sanoo suomea maailman vaikeimmaksi, niin silloin on yleensä otettu vertailuun aika suppea joukko, ehkä suomen lisäksi joitakin indoeurooppalaisia kieliä.

Miten kielen vaikeutta voi mitata? Netistä löytyi yksi lista, jossa oli arvioitu, montako viikkoa englanninkieliselle kestää oppia eri kieliä tietylle tasolle asti. Tällä tavalla mitattuna vaikeimmat kielet olisivat arabia, kiina, japani ja korea. Suomi löytyy listalta seuraavaksi vaikeampien kielten ryhmästä.

Mittaustavan rajoituksena on, että se koskee vain kieliä, joita opetetaan kursseilla henkilöille, joiden äidinkieli on englanti. Hyvin erilainen lista saataisiin varmasti kiinankielisille taikka jos tarkasteluun otettaisiin mukaan vaikkapa kaikki Uudessa-Guineassa puhutut 850 eri kieltä.