Kuukauden sanat 2014

Palaa otsikoihin

Tammikuu: e-urheilu

E-kirja, e-lasku ja e-resepti ovat useimmille jo tuttuja, mutta e-urheilu on pysäyttänyt monen e-sanoja laajemminkin pohdiskelleen. Elektroninen urheilu tai e-urheilu, englannissa esimerkiksi muodossa e-sports, tarkoittaa digitaalisten pelien pelaamista kilpailumielessä. Voi kysyä, mitä tekemistä pöydän tai pelikoneen ääressä istumisella on urheilun kanssa. E-urheiluun – niin kuin myös šakkiin – kuuluu kilpailuja, yleisöä ja isoja rahavirtoja, ja ainakin siinä mielessä se on verrattavissa kilpaurheiluun. E-urheilu on suosittua varsinkin Etelä-Koreassa, jossa lajin turnauksia näytetään televisiossa parhaaseen katseluaikaan.

Palaa otsikoihin

Helmikuu: dataaminen

Helmikuussa huolestuttiin nuorten yödataamisesta eli älypuhelimien ja tietokoneiden äärellä valvomisesta. Samaan aikaan paheksuttiin sitä, että kansanedustajat ”näpräävät kännyköitään” istuntojen ja puheiden aikana. Dataamista kaikki: surffailu netissä, tviittailu, pelaaminen… Dataamisen taustalla olevan arkityylisen verbin perusmuoto on datata, jonka tilalla puhekielisimmissä yhteyksissä käytetään muotoa dataa, esimerkiksi ”Tunnilla ei saa dataa”.  Tällainen käyttö on ominaista slangille: Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa (WSOY 2000) sen mukainen, kolmannen persoonan kaltainen perusmuoto esitetään vastaavantyyppisten verbien hakusanana (esimerkiksi duunaa, ei siis duunata). –Dataamisesta on keskusteltu laajasti Kotus-blogissa (Pakko dataa) tammikuussa 2014.

Palaa otsikoihin

Maaliskuu: ERVA

Sunnuntaina 23.3.2014 Suomen hallitus ja oppositio pääsivät sopimukseen maan sosiaali‑ ja terveyspalvelujen järjestämisestä, ja näin ”sote-sopasta” siirryttiin yllättäen ”sote-sopuun” (ks. maaliskuun 2013 sana sote). Sovusta kertovissa uutisissa esiintyi lyhenne erva (tai ERVA), joka tulee sanasta erityisvastuualue. Suomi on jaettu viiteen ervaan yliopistosairaaloiden sijainnin mukaan: Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku. Ervojen sairaanhoitopiirit vastaavat nykyisin erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Jos suunnitteilla oleva terveydenhuoltolain uudistus hyväksytään eduskunnassa, sosiaali‑ ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy viidelle suuralueelle, jotka pohjautuvat nykyisiin ervoihin.

Palaa otsikoihin

Huhtikuu: apukinos

Lumipula uhkasi kuluneena talvena saimaannorppien pesänrakennusta. Ihmisten tekemät apukinokset – eli keinokinokset tai tekokinokset – tulivatkin tänä vuonna tarpeeseen. Suomen luonnonsuojeluliiton laskentojen mukaan huhtikuun puolivälissä oli löytynyt elossa yli 50 kuuttia, joista lähes kaikki olivat apukinoskuutteja. Ilman kinoksia ja niihin tehtyjä apupesiä kuutit olisivat syntyneet avojäälle, jolloin ehkä noin puolet niistä olisi menehtynyt petoeläinten tai pakkasen uhreina.

Palaa otsikoihin

Toukokuu: kliktivismi

Asioihin voi yrittää vaikuttaa paitsi lähtemällä äänestämään tai mielenosoitukseen myös osallistumalla verkon kautta tapahtuviin mielipiteenilmaisuihin. Monet toimivat hyvinä pitämiensä asioiden puolesta mieluummin netissä kuin sitoutumalla vaikkapa perinteiseen järjestötyöhön. Verkko-osallistumisesta on käytetty sanaa klikkausaktivismi tai lyhyemmin kliktivismi (engl. clicktivism). Kliktivisti tviittaa mielipiteensä maailmalle, allekirjoittaa netissä adressin, osoittaa verkkokeskustelussa tykkäämisensä tai ei-tykkäämisensä jne. Ilmiöstä on käytetty myös samaan tapaan muodostettua mutta leimaavampaa sanaa slaktivismi (slacktivism). Sen taustalla ovat englannin slack (= mm. veltto) ja slacker (= laiskuri). Suomen slangiin on saatu näistä verbi släkätä, jolla tarkoitetaan laiskottelua ja velttoilua.

Palaa otsikoihin

Kesäkuu: maaliviivateknologia

Jalkapallohistoria tuntee useita tapauksia, joissa ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, onko pallo käynyt maalissa vai ei. Brasilian kesän 2014 MM-kisojen jälkeen tällaisia jälkipuinteja ei tarvinne käydä, sillä Fifa on ottanut ensimmäistä kertaa suurissa arvokisoissa käyttöön maaliviivateknologian. Brasiliassa käytettävä maaliviivateknologia toimii siten, että 14 kameraa tallentaa jatkuvasti maalien tapahtumia, ja pallon ylitettyä maalilinjan kokonaan tuomari saa asiasta tiedon rannekkeeseensa. Tätä uutta virtuaalituomaria päästiin hyödyntämään jo Ranska–Honduras-ottelussa, kun Ranskan toinen maali jouduttiin vahvistamaan maaliviivateknologiaa käyttäen. Hondurasin joukkue yritti kyllä protestoida, mutta turhaan – viimeinen sana on nyt maaliviivateknologialla.

Palaa otsikoihin

Heinäkuu: ukkoskyykky

Kesäsää on herkkä aihe, joka on puhuttanut tänäkin vuonna. Kesäkuussa päiviteltiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä ilmoja. Heinäkuussa taas on nautittu – tai kärsitty – viikosta toiseen jatkuneista superhelteistä. Niiden mukana maamme yli on kulkenut useita rajuja ukkosrintamia, jotka ovat antaneet aihetta muistella, kuinka salamoilta tulisi suojautua. Kaikkihan tietävät, ettei ukonilmalla kannata uida, käyttää sateenvarjoa tai pitää sadetta puun juurella. Mutta kuka tuntee ukkoskyykyn?

Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että ukkoskyykky on paras tapa välttää salamanisku ulkosalla, jos muuta suojautumiskeinoa ei ole. Aluksi hakeudutaan riittävän matkan päähän suuresta puusta; sopiva paikka on puun pituutta vastaavalla etäisyydellä. Näin puu ei johda salaman jännitettä kyykkääjään, ja jos puu kaatuu, se ei vahingoita häntä. Seuraavaksi mennään kyykkyasentoon jalat yhdessä ja lopuksi suojataan vielä kuulo nostamalla kädet korville. Ja siinä se on: oikeaoppinen ukkoskyykky!

Palaa otsikoihin

Elokuu: pakotejuusto

Tuskin kukaan tiedotusvälineitä seuraava on voinut välttyä huomaamasta tutun pakote-sanan sisältävien yhdyssanojen vyöryä suomeen. Kun Ukrainan kriisin ratkaisua yritettiin edistää lännen Venäjälle asettamien taloudellisten pakotteiden avulla, syntyi pakotesota; pakoterintamaan liittyneet pelkäsivät pakotekierrettä. Venäjän vastapakotteet näkyivät meillä mm. meijerituotteiden vientikieltona; osa tuotteista päädyttiinkin myymään edullisesti koti-Suomessa. Seurauksena oli ostoryntäys, ja pian oli rakkaalla juustolla monta uutta nimeä. Pakotejuuston (eli Venäjä-juuston eli Putin-juuston) rinnalle odotetaan nyt lisää pakotetuotteita.

Palaa otsikoihin

Syyskuu: hybridisota

Kriisi Itä-Ukrainassa on nostanut uutisiin sanan hybridisota.  Se tarkoittaa aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen yhdistelmää. Aseettomista keinoista keskeinen on propaganda, jota kutsutaan nykyään myös informaatiovaikuttamiseksi. Nykyaikaista hybridisotaa voidaan täydentää myös kyberhyökkäyksin tietoverkon kautta. Hybridisotaa ei julisteta, joten ero rauhan ja sodan välillä jää hämäräksi.

Palaa otsikoihin

Lokakuu: konttikoti

Asunnottomien yönä Helsingin Narinkkatorilla esiteltiin tavarankuljetuskontista rakennettu asunto, konttikoti. Kontit voisivat ratkaista etenkin nuorten asuntopulan, jos rakennusmääräyksistä tingittäisiin ja sopivia paikkoja löytyisi. Konteista voi koo­ta ker­ros­ta­lon ja kokonaisen konttiyhteisön. Konttirakentamista on käytetty maailmalla sekä slummien asumisolojen parantamiseen että edullisten hotellipalvelujen tarjoamiseen. Moni muistaa karun konttikodin Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä. Täysin erilaisen mielikuvan luo kansainvälisen ketjun ”konttihotellihuone, jonka kuka tahansa voi saada unelmiensa paikkaan” ja jossa on ”wifi, ilmastointi ja täysin varustettu kylpyhuone”. Tällainen kontti kierteli Suomessakin kesällä 2014.

Palaa otsikoihin

Marraskuu: lörtsy

Marraskuun puoliväli oli lörtsykohun, lörtsygaten ja varsinkin sosiaalisessa mediassa myös lörtsyraivon aikaa. Syynä kuohuntaan oli luonnosvaiheessa oleva Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran elintarviketieto-opas. Sen mukaan elintarvikkeen nimeksi kelpaamattomina on ainakin toistaiseksi pidettävä mm. nimityksiä riihileipä, ruisvuoka ja lörtsy. Tämä sai kansan ja mediankin kiihtymään: voiko Evira kieltää esimerkiksi lörtsy-nimen käytön? Pian kohun alettua Evira tiedottikin, että jos se ei aiemmin pitänyt lörtsyä ”kaikkialla Suomessa vakiintuneena nimenä”, niin keskustelun myötä lörtsyn vakiintuneisuus tuli sillekin selväksi. Lörtsyä saa siis jatkossakin sanoa lörtsyksi.

Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan lörtsy on ”alkuaan savonlinnalainen erikoisuus, vehnätaikinasta valmistettu melko ohutkuorinen, umpinainen, lämpimänä nautittava piirakka”. Täyte voi olla joko suolainen tai makea.

Lörtsy on hakusanana myös marraskuussa vapaasti verkossa julkaistussa Kielitoimiston sanakirjassa (www.kielitoimistonsanakirja.fi), joka kuvaa suomen nykyisen yleiskielen sanastoa:

lörtsy¹ ruok. us. lämmitettynä syötävä uppopaistettu litteähkö liha- t. hillotäytteinen piirakka.

Palaa otsikoihin

Joulukuu: selfiekeppi

Jokainen kai tietää selfien eli omakuvan, joka tavallisesti otetaan älypuhelimen kameralla. Selfien voi napata esimerkiksi peilin kautta tai pitämällä puhelinta kasvojensa edessä.

Aina käsivarren mitta ei kuitenkaan riitä. Kättä pidempää kaipaisi varsinkin silloin, kun on ottamassa friendsietä eli ryhmäselfietä, johon mahdutetaan kuvaajan lisäksi muita ihmisiä. Tähän tarpeeseen on nyt kehitetty selfiekeppi, jota kutsutaan myös selfiesauvaksi, selfietikuksi tai englantilaisittain selfie stickiksi. Kapineen toisessa päässä on kädensija ja toisessa paikka kännykän kiinnittämistä varten. Kuva räpsäistään varressa olevaa nappia painamalla.

Vaikka monet vakuuttavat selfiekepin helpottavan omakuvien ottamista, kaikki eivät ole lainkaan varmoja keksinnön tarpeellisuudesta. Vekotin onkin saanut kunniamaininnan Suomen Luonnon järjestämässä Vuoden turhake -mittelössä.

Palaa otsikoihin