Kuukauden sanat 2013

Palaa otsikoihin

Tammikuu: oleskeluyhteiskunta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uuden­vuoden­puheesta nousi keskuste­luun uusi sana, oleskelu­yhteis­kunta: ”– – vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskelu­yhteis­kunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdol­li­suudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän.”  Sana satutti varsinkin niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella ilman omaa syytään. Jotkut taas tulkitsivat, että presidentti viittasi niihin kohtuuttomasti rikas­tu­neisiin, jotka vievät optio­rahansa vero­paratiiseihin eivätkä osallistu hyvin­vointi­valtion pelastamistalkoisiin. Sana innoitti myös kolum­nisteja ja muita keskuste­lijoita käyttä­mään eri yhteyksiin sopivia vasti­neita, joita olivat mm. o-yhteiskunta, oleilu­yhteis­kunta ja lekottelu­yhteis­kunta.

Palaa otsikoihin

Helmikuu: joustokaukalo

Jääkiekko-otteluiden väki­valta ja siitä aiheu­tuneet vammat ovat jälleen puhut­taneet jää­­kiekko­­väkeä. On keskus­teltu muun muassa siitä, voitai­siinko laita­taklaus­tilanteissa aiheu­tuneita vammoja vähen­tää kentän kaukalo­rakenteita muutta­malla. Vuonna 2011 Helsingin Hartwall-areenassa otet­tiin ensim­mäisenä Euroopassa käyttöön uuden­lainen, NHL-kentiltä tuttu kaukalo, joka on pelaajien kannalta turval­lisempi muun muassa jousta­vien, iskuja vaimen­tavien laitojen ansiosta. Tällaista kaukaloa on kutsuttu jousto­kaukaloksi tai turva­kaukaloksi. Suomessa ei vielä ole tarkasti määri­telty jousto­kaukalon kriteereitä, mutta tänä keväänä Suomen jää­kiekko­liiton ja SM-liigan yhtei­sen työ­ryhmän on määrä kertoa, mil­lainen jousto­kaukalon tulee olla raken­teeltaan. Määrit­­telyllä alkaa olla jo kiire, sillä jousto­kaukaloiden on tarkoitus tulla pakolli­siksi SM-liiga­seurojen koti­halleissa kaudella 2014–15.

Palaa otsikoihin

Maaliskuu: sote

Sosiaali- ja terveys­palve­luiden uuden­lai­sesta järjes­tämi­sestä on vään­netty kättä jo pitkään. Puhutaan sote-uudis­tuksesta, sote-alueista ja sote-­linjauk­sista. Kaikissa näissä yhdys­sanoissa käytetään alkuosana lyhennesanaa sote, joka koostuu sosiaali- ja terveys-sanojen aluista. Vastaavia kooste­sanoja ovat myös muun muassa luomu (luonnonmukainen) ja hevi sanassa hevi-osasto (hedelmä- ja vihannes­osasto). Tarkkaan ottaen sote-uudistus ei ole pelkkä ”sosiaali- ja terveys­uudistus” vaan ”sosiaali- ja ter­veyden­huollon palvelu­rakenteen uudistus”, mikä on varsin pitkä ilmaus toistet­tavaksi. Maalis­kuun lopulla sote-uudistus sai uuden käänteen, kun hallitus näytti hyl­käävän sote-työ­ryhmän laatiman sote-esityksen. Lehdet otsi­koivat ”Sote-soppa kuumeni taas”, ”Sote-sotku jatkuu”, ”Sote-sota uhkaa”. Kiis­taan on vii­tattu myös sellai­silla nimi­tyk­sillä kuin sote-jumppa, sote-sirkus ja sote-show.

Palaa otsikoihin

Huhtikuu: valuvika

Hallitus julkisti maalis­kui­sessa kehys­rii­hessä uuden osinko­vero­mallin. Sitä pidet­tiin sutena, koska se suosii suur­omistajia. Huhti­kuun alussa valtio­varain­ministeri Jutta Urpi­lainen myönsi vero­uudis­tuksen sisäl­tävän valu­vikoja, jotka on syytä korjata – mutta koko­nai­suutta hän piti silti hyvänä. Poli­tiikan kuva­kieltä on kriti­soitu epä­tark­kuudesta, koska jotkut katsovat valu­vian merkit­sevän perusta­van­laa­tuista val­mis­tus­vir­het­tä, jota ei juuri voi korjata, vaan tuote on valet­tava uudes­taan. Urpi­lai­sen valu­vika jäi joka tapauk­sessa kaiku­maan. Huhti­kuun aikana sitä on käy­tetty niin vero­mallista puhut­taessa kuin muis­sakin yhteyk­sissä. Valu­vikoja on löydetty esi­mer­kiksi Yle-laista ja päästökaupasta.

Valuvika ei ole vain tämän kevään kuvakieltä. Viime vuosina valu­vikoja on nähty muun muassa länsi­met­ron suun­nitte­lussa, kunta­uudis­tuksessa, perus­koulun tunti­jako­uudis­tuk­sessa, Suomen perus­tus­laissa – ja ennen kaikkea EU:ssa.

Palaa otsikoihin

Toukokuu: hyönteissyönti

Viime vuoden (2012) trendikkääksi ilmiöksi nousi villiruoka, johon lasketaan kuuluviksi luonnonvaraiset syötävät kasvit ja eläimet, kuten kalat ja riista. Näiden eläinten joukko kasvaa, mikäli aletaan noudattaa YK:n elintarvike- ja maa­talous­järjestö FAO:n uutta suositusta. Sen mukaan länsi­maistenkin ihmisten tulisi laajentaa ruoka­valiotaan ja alkaa syödä hyönteisiä, muuten ruokaa ja siitä saatavaa proteiinia ei riitä tuleville suku­polville. Hyönteissyönti suojelee luontoa ja pienentää ihmisen hiili- ja vesi­jalan­jälkeä, kun taas sekä liha- että kasviravinnon tuottaminen nykyisin menetelmin kuluttaa paljon luonnon­varoja. Hyönteissyönnin suosi­telta­vuudesta kertovissa uutisissa on puhuttu myös hyönteissyöjistä, ja tämän sanan merkitys on näin entisestä laajentunut – eläimistä ihmisiin.

Palaa otsikoihin

Kesäkuu: tiara

Kesäkuun alkupuolella Ruotsissa juhlittiin prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin häitä. Prinsessan hääasun osana oli tiara, jonka hän on saanut lahjaksi isältään. Myös monet hääturistit halusivat juhlistaa päiväänsä prinsessatyylillä ja koristivat hiuksensa muovitiaroilla.

Sivistyssanakirjoista löytyy kreikkalaista alkuperää olevalle tiara-sanalle kolme eri merkitystä: muinaisten itämaisten kuninkaiden turbaanimainen päähine, paavin kolmikerroksinen kruunu sekä naisten kaarimainen, kruunun tavoin hiuksiin asetettava koriste. Viimeinen on merkityksistä uusin, eikä sitä ole esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa (1951–61). Suomen kielen perussanakirjaan (kolmas osa 1994) tämä merkitys on lisätty. Edellä mainituissa sanakirjoissa sanan kirjoitusasu on tiaara, mutta Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa versiossa (2012) sille esitetään kaksi rinnakkaista kirjoitusasua: tiara ja tiaara.

Palaa otsikoihin

Heinäkuu: tietovuotaja

Heinäkuussa seurattiin tiiviisti tietovuotaja Edward Snowdenin tapausta. Snowden oli tuonut julkisuuteen arkaluonteisia seikkoja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian verkkova­koilusta, josta hän itse sai tietoja työsken­nel­lessään Yhdys­valtain turval­lisuus­virastoa NSA:ta palvelevassa yrityksessä. Samaan aikaan kun Snowden laati turva­paikka-anomuksia Moskovan lento­kentällä, käytiin Yhdys­valloissa oikeutta toista tieto­vuotajaa, Bradley Manningia, vastaan. Paljastus­sivusto WikiLeaks julkaisi vuonna 2010 ison määrän salassa pidettävää aineistoa kuten diplomaatti­posteja ja video­materiaalia, joiden lähde oli Manning. Tieto­vuotajien toiminta jakaa mieli­piteitä: toisaalta heitä syytetään vakoilusta, vihollisen avustami­sesta ja ulko­suhteiden vaaran­ta­misesta, toisaalta heitä kiitetään eettisesti arvelut­tavien toimien paljas­ta­mi­sesta.

Palaa otsikoihin

Elokuu: kännykkäparkki

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on esittänyt perus­opetus­lakiin työ­rauhaa turvaavia muu­toksia. Näistä yksi on vaatimus, jonka mukaan rehto­rilla ja opetta­jalla olisi oikeus poistaa oppilaalta häiritsevä tai turval­lisuutta vaarantava esine. Asia on taas noussut keskus­teluun luku­kauden alkaessa. Onneksi keskiössä eivät nyt ole aseet, vaan kännykät. Kännykkäparkin käyttöön­ottoa on ehdo­tettu Opettaja-lehdessä jo vuonna 2007. Joissakin kouluissa puhelin­parkit ovat jo käytössä: kännykät jätetään oppituntien tai koko koulu­päivän ajaksi kaappiin tai muuhun tiettyyn paikkaan – vaikkapa varta vasten kännykkä­parkiksi rakennet­tuun hyllyyn.

Yhdys­sanojen merki­tykset voivat olla monen­laisia. Kännykkä­parkilla tarkoi­tetaan myös kännykkä­pysäköintiä eli järjes­telmää, jossa pysä­­köinti­mak­sut mak­se­­taan matka­puhe­li­mella.

Palaa otsikoihin

Syyskuu: pätkäpaasto

Terveys-, kuntoilu- ja naisten­lehtien yhteinen jutun­aihe on viime aikoina ollut uusi hitti­dieetti, jota nimi­tetään rennosti pätkä­paastoksi. Yleisesti pätkä­paastolla tarkoi­tetaan kaiken­laista jaksoit­taista paastoa­mista. Uudessa, britti­lääkäri Michael Mosleyn kehit­tämässä paas­tossa syödään hyvin vähän kahtena ei-peräk­käisenä päivänä viikossa ja viitenä muuna päivänä syödään normaa­listi. Muoti­dieettiä on nimi­tetty myös muun muassa pätkä­dieetiksi ja osa­viikko­paastoksi sekä 5:2-paastoksi tai 5:2-dieetiksi. Pätkä­paastota voi muunkin­laisia dieettejä noudat­taen, esi­merkiksi päivit­täisessä pätkä­paastossa ei syödä (juuri) mitään tiet­tynä ajan­jaksona päivästä ja vuoro­päivä­paastossa syödään niukasti joka toinen päivä.

Palaa otsikoihin

Lokakuu: seisomapöytä

Liikaa istumista pidetään yhtenä kansanterveyden suurimmista uhista. Omaa istumistaan tulisikin nyt tarkkailla mm. istumispäiväkirjaa pitämällä. Lääkkeeksi liikaan istumiseen on esitetty paitsi liikuntaa myös seisomapöytää eli työpöytää, jonka korkeutta voi säätää ja jonka ääressä on siksi helppo vaihdella työasentoa. Säädeltävyyteen viittaa pöydän toinen nimitys nostopöytä ja tekniikkaan myyntiesitteistä löytyvä sana sähkötyöpöytä (tai sähköpöytä). – Seisoma-, nosto- ja sähköpöydällä voidaan tarkoittaa muutakin kuin säädeltävää konttorityöpöytää, mm. erilaisia ravintola- ja teollisuuskäyttöön tarkoitettuja pöytiä. Sanaa seisomapöytä käytetään myös noutopöydän synonyyminä.

Palaa otsikoihin

Marraskuu: aivohaveri

Aikakauskirja Duodecim ja tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Lääketieteen sanastolautakunta julistivat kesällä sanakilpailun, jossa etsittiin suomenkielisiä vastineita vierasperäisille lääketieteen alan termeille. Kilpailusanojen joukossa oli paljon puhuttanut stroke. Sana tuli tutuksi muutama vuosi sitten, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan Stroke unit -osastolle vaadittiin suomenkielistä nimeä.

Usein stroke on tavattu suomentaa aivohalvaukseksi, joka kuitenkin tarkkaan ottaen viittaa ainoastaan strokesta joskus seuraavaan halvausoireeseen. Myös aivoverenkiertohäiriötä on tarjottu käännökseksi, mutta pitkänä yhdyssanana se on käytössä melko kömpelö.

Sanakilpailussa parhaana vastineena strokelle pidettiin aivohaveria. Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, mutta kuvallisesti sillä voidaan viitata myös muunlaisiin onnettomuuksiin. Nähtäväksi jää, onko stroken ongelma aivohaverin ansiosta lopullisesti ratkaistu.

Palaa otsikoihin

Joulukuu: nyhtöpossu

Tämän syksyn ruokatrendi on ollut pulled pork eli revitty sianliha, joka noin vuosi sitten sai eräässä ruokablogissa kauniimman kuuloisen suomenkielisen vastineen nyhtöpossu. Nyhtöpossu on suolaliemessä liotettua, uunissa pitkään kypsytettyä porsaan kasleria tai lapaa, joka on kypsänä niin mureaa, että sen voi repiä suikaleiksi pelkällä haarukalla.

Näin tehty ruoka tunnettiin jo 1700-luvulla, jolloin se valmistettiin siipikarjasta. 1900-luvulla linnut korvattiin sialla, ja valmistusmenetelmä varsinkin USA:ssa vaihtui hitaasta hauduttamisesta grillissä kypsentämiseen. Ruokablogien ja ruokalehtien perusteella meillä Suomessa nyhtöpossu valmistetaan joko grillaamalla tai uunissa kypsentämällä – kenties vuodenajan mukaan. Näin joulun aikaan nyhtöpossun tai kinkun laittajat voivat tunnelmoida Juice Leskisen Sika-joululaulun sanoin: ”Isoveli veistänsä terottaa / Ja luistansa porsaan erottaa / Lapset laulaa: jouluntähti on ehdoton”.

Palaa otsikoihin