Sanastaja 2020 -blogissa ja somekyselyissä tiedusteltiin tämän vuosituhannen kielenkäyttäjien tuntemia murresanoja arkisilta elämänalueilta. Kysymyksiä julkaistiin vuoden 2020 ajan noin kerran kuukaudessa ja vastauksista esitettiin poimintoja tässä blogissa. Blogia ja kyselyitä toimitti Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen.
Sanastaja 2020
”Eorjoel
villase oliva vanttu ja nahkase oliva kintta.” Tämä ja yli 150 muuta vastausta
saatiin tammikuun lopulla julkaistuun Sanastaja 2020 -sarjan ensimmäiseen kyselyyn, jossa tiedusteltiin villalangasta neulottujen
ja nahasta tai vastaavasta ommeltujen pussimaisten käsineiden murteellisia nimityksiä.
Ja niitähän tunnetaan: kintaat yhdellä tai kahdella t:llä molemmanlaisten käsineiden nimenä, lapaset, rasat, tikkurit, tumpit, tumput, vanttuut... Kiitos vastaajille värikkäästä sanasaaliista!
Seuraavat kartat kuvaavat 2020-luvun kielenkäyttäjien käsinesanojen tuntemusta. Kartat ovat suuntaa antavia ja luonnosmaisia.
Kyselyvastauksista voi päätellä, että arkisen ja ajattoman esineen nimitys elää ja voi hyvin 2020-luvun suomalaisen kielitajussa. Vanttuut, tumput, rasat ja kinttaat osoittavat edelleen paikallisuutta. Toisaalta yleiskieleen vakiintuneet nimitykset, kuten lapanen ja rukkanen, ovat vallanneet alaa muun muassa kaupan telineiden ja käsityötermistön kautta.
Suomen murteiden sanakirjan maaseutuyhteiskunnan aikoina kerätyt tiedot lapanen-sanasta muodostavat yhtenäisen, itäpainotteisen levikin. Sen muoto toki on edelleen nähtävissä 2020-luvun kyselyvastauksissa.
Kyselyyn vastanneiden tarkkaa murrehavainnointia osoittaa sekin, että käsineiden nimitysten lisäksi vastauksiin
sisältyi muutakin aihepiiriin liittyvää tietoa ja täsmennyksiä.
Vanttuita ei neulota, vaan ne kudotaan.
Tikkurit voivat olla myös sormikkaat.
Puolisormikkaat ovat kynsikkäät ja puolilapaset kämmekkäät.
Villaiset olivat vanttuut ja nahkaiset kinttaat. Rukkaset olivat semmoiset, joissa oli lampaankarva sisäpuolella.
Villaisia voidaan sanoa kintaiksi, mutta silloin ne on tehty kinnasneulalla. Usein niitä sanotaan myös neulakintaiksi.
On seuraavan kyselyn aika. Helmikuussa tiedustellaan herkkujen nimiä:
Mitä nimitystä kotiseudullanne käytetään pannukakusta (esim. pannurieska, kropsu, kruppana) tai ohukaisista (lettu, lätty, räiskäle)? Ovatko blinit eli linnit vanhastaan tuttuja? Tunnetaanko paistoksia, joiden taikinaan on lisätty verta, silavaa tai marjoja tms.?
Vastata voi tämän blogin kommenttikentässä, Kotimaisten kielten keskuksen Facebook-sivulla tai Twitter-tilillä. Sosiaalisen median kanavissa aihetunniste on #Sanastaja2020.
Vastauksia tai vastaajan yhteys- tai muita henkilötietoja ei tallenneta Kotukseen niiden käsittelyä pidemmäksi ajaksi, mutta poimintoja niistä voidaan julkaista nimettömänä Sanastaja 2020 -blogissa.
Palaa otsikoihin | 25 puheenvuoroa
Savo-Kainuu-taustainen äiti puhui lapsuudessani letuista ja Kainuussa kasvanut isä lätyistä. Itse puhun nykyään letuista, lapsena enemmän lätyistä.