Siirry sisältöön
Haku

Mies ja pallo. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kielipallon EM-kisat paljastaa, miksi Suomi ei pelaa jalkapallon EM-kilpailuissa kesällä 2016. On aika nöyrtyä, käydä läpi lopputurnaukseen osallistuvat maat ja selittää niiden Suomea parempi menestys kielen avulla. Risto Uusikoski on siviilissä kielitypologi, jota kiinnostaa tempus, ja vielä enemmän siviilissä hän on jalkapallon ystävä. Risto on myös mukana kehittämässä Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluita. Ollessaan kerran täysin siviilissä hän keksi yhdistää nämä kaikki kolme.


Kielipallon EM-kisat

8.6.2016 9.50
Kielipallon EM-kisat: Risto Uusikoski

Yrittäminen on ensimmäinen askel karsiutumiseen

Sanotaan, että jalkapallo on universaali kieli. Silti toiset tuntuvat puhuvan sitä paremmin kuin Suomi.
Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut pelataan tänä kesänä viidennentoista kerran ja jälleen kerran ilman Suomea. Tekosyiden taakse meneminen olisi kuitenkin lapsellista. Ei Suomella käynyt huono arpaonni eikä kisapaikka ollut mistään yhdestä tekemättömästä maalista kiinni. Ei ole kyse juniorityöstä, häviämisen kulttuurista tai kylmästä ilmastosta. On hyvä katsoa totuutta silmiin ja myöntää, että syy on täysin kielessä.

Kieli heijastaa ja ohjaa ihmisen ajatuksia, ja ajatukset ohjaavat pallon potkaisemista ja pelitilanteiden hahmottamista. Kaikki palaa siis kieleen ja jalkapallomaan menestys voidaan päätellä kielestä, jota kentällä puhutaan. On siis selvää, että suomen kieli antaa muille maajoukkueille luvattoman paljon tasoitusta. Niin paljon, että sitä ei voi paikata millään määrällä suomenruotsalaisia maajoukkuepelaajia.

Jalkapallo ja kirja. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Julkaisemme tutkimuksen tulokset reiluuden nimissä yhteisartikkeleina.

Olen tutkinut asiaa, joten tiedän, että se on totta. Miksi Suomi ei edennyt vuoden 1998 MM-kisojen jatkokarsintaan? Unkarin kielen sijamuotojen vuoksi! Miksi Ukraina on ollut 2000-luvulla kova jalkapallomaa? Konsonanttien kovuusasteiden ansiosta! Nämä asiat on hyvä käydä läpi, sillä jos ne hyväksyy, on helpompi seurata Suomen edesottamuksia tulevissa karsinnoissa. Minkä me mahdamme sille kielelliselle perinnölle, joka on meille taakaksi annettu?

Julkaisen tutkimukseni tulokset muutama maa kerrallaan kilpailujen alkulohkovaiheen aikana. Perjantaina 10. kesäkuuta paljastan kielelliset syyt Tšekin, Unkarin ja Irlannin menestyksen taustalla ja sitä seuraavan kahden viikon aikana käy kiistatta ilmi, miksi nämä ovat Kielipallon EM-kisat.

Lue lisää

Kotuksen MM-kisapaketti (Laura Ukskoski ja Maria Vanhala, Kotus-blogi 26.6.2014)

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa

8.6.2016 12.07
Jalakapallo
Kyllä Suomi saattaa hyvinkin olla EM-kisoissa mukana tänä vuonna. Eivät miehet, mutta naiset. Miksi jalkapallosta ja maajoukkueista puhuttaessa aina oletusarvona Suomi = miehet. Naisia ei ole olemassakaan. Tätäkin voisi kielentutkija tutkia?
8.6.2016 22.07
Rautiainen
Ironia vaikeasti tunnistettavissa
Kannattaisi olla varovainen ironian viljelyssä. Sitä on nykyisin vaikea tunnistaa. Tällaisessa blogissa voisi luulla olevan tiukkaa kieliasiaa, mutta juttu onkin ilmeisesti hervotonta läpänheittoa. Voiko asiasta kuitenkaan olla varma?

Kieltämättä ingressin lause ”jalkapallo on universaali kieli” viittaa jo vahvasti siihen, että juttu on kirjoitettu kieli poskella t. poskessa. Mutta kyllä tuollaisia mielettömyyksiä kirjoitetaan myös ihan vakavaksi tarkoitettuina.
9.6.2016 12.00
Laura Kataja
Peli pelinä ja leikki leikkinä...
...mutta ihmisen äidinkielen rakenne luultavasti tosiaankin vaikuttaa maailmna hahmottamiseen. Muistan jostakin menneisyydestä (1980-luvulta) kuinka joku oli tutkinut suomen- ja ruotsinkielisiä jääkiekkoselostuksia. Suomalainen selostaja näki kiekkoilijoiden muodostamia linjoja, ruotsalainen liikkuvia pisteitä.


Mikä kielitypologia?

Kielitypologia on maailman kielten vertailua erilaisten piirteiden perusteella. Jokaisella kielellä kyetään ilmaisemaan kaikki mahdollinen – keinot vain vaihtelevat.

Tämän blogin ote (kaikki Euroopan kielet ovat parempia kuin suomi) ei siis edusta yleistä käsitystä. Monet blogin esimerkeistä ovat peräisin seuraavista kielitypologiaa esittelevistä kirjoista.