Kielipallon EM-kisat paljastaa, miksi Suomi ei pelaa jalkapallon EM-kilpailuissa kesällä 2016. On aika nöyrtyä, käydä läpi lopputurnaukseen osallistuvat maat ja selittää niiden Suomea parempi menestys kielen avulla. Risto Uusikoski on siviilissä kielitypologi, jota kiinnostaa tempus, ja vielä enemmän siviilissä hän on jalkapallon ystävä. Risto on myös mukana kehittämässä Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluita. Ollessaan kerran täysin siviilissä hän keksi yhdistää nämä kaikki kolme.
Kielipallon EM-kisat
Sveitsi on käynyt arvokisoissa tasaisesti kuin sveitsiläinen kello lähes koko 2000-luvun ajan. Toisaalta joukkueen turnaukset ovat myös loppuneet yhtä tasaisesti ennen aikojaan. Jotain Sveitsissä kuitenkin tehdään oikein, sillä maata vastaan on hankala tehdä maaleja: vuoden 2006 MM-kisoissa sveitsiläiset eivät kaivaneet kertaakaan palloa verkostaan pelitilanteessa (ennätys!), mutta tippuivat silti jatkosta ensimmäisellä pudotuspelikierroksella jäätyään itse ilman maalia rangaistuspotkukilpailussa (myös ennätys!).
Sveitsissä puhutaan saksaa, ranskaa ja italiaa. Tietenkään pelaajat eivät myönnä puhuvansa kaikkia näitä kieliä, mutta en ihmettelisi, jos katsomosta raikuisivat vokaaliarvoiltaan monimuotoiset kannatuslaulut ja joukkue puhuisi ranskalaista salakieltä ja tuulettaisi tunteitaan italialaisilla huudahduksilla. Jos vastustaja pärjää näitä etuja vastaan, sveitsiläiset kaivavat taskustaan neljännen kansalliskielensä retoromaanin, joka on hioutunut romaanisten ja germaanisten kielten ristipaineessa sveitsiläisten timanttiseksi täsmäaseeksi.
Retoromaani on ollut intensiivisessä kielikontaktissa saksan ja italian erilaisten murteiden kanssa. Italiasta retoromaani on saanut sellaisia keskeisiä jalkapallosanoja kuten offaisa, ’loukkaus’ ja surpresa, ’yllätys’ ja saksa on auttanut retoromaania virtaviivaistamaan kielioppiaan: kiitos saksan, puhutussa retoromaanissa ei esimerkiksi tehdä turhaan eroa adjektiivien ja adverbien välillä – sen sijaan, että laitahyökkääjä päästäisi suustaan Jeu mon directamein!, ’Menen suoraan!’, hän huudahtaa vain Jeu mon direct!
.JPG "Jalkapallo ja Sveitsin lippu. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.")
Belgia on jalkapallomaailman raketti ainakin jos tuijottaa virallista FIFA rankingia, jossa joukkue singahti sijalta 66 ensimmäiselle sijalle kuudessa vuodessa (nyt Belgia löytyy hyvistä kyttäysasemista sijalta kaksi). Se on hyvin joukkueelta, joka ei arvokisojen lopputurnauksissa ole 2000-luvulla pahemmin viihtynyt. Ehkäpä Belgia rakentaa taustalla jotakin Marouane Fellainin afroakin suurempaa.
Belgiassa puhutaan hollantia, ranskaa ja saksaa ja Hollannin karsiuduttua Belgia onkin ainoa maa, jolla on käytössään hollannin edut. Siinä missä saksa on virtaviivaistanut retoromaania, hollantia voidaan pitää saksan virtaviivaistettuna versiona. Hollannin sijajärjestelmä on käytännössä kadonnut, siinä missä saksassa kieliopillisia sukuja on kolme, hollannissa niitä on vain kaksi, ja hollannissa sanojen monikot muodostetaan säännöllisemmin kuin saksassa.
Muutenkin yleinen käsitys on, että kirjoitetun hollannin kielioppi on jatkuvasti yksinkertaistunut, aivan kuin kieli olisi matkalla uusiin, suuriin jalkapallotekoihin. On siis ymmärrettävää, miksi Hollannin putoaminen lopputurnauksesta aiheuttaa epäuskoa. Eihän tuollaisella kielellä voi hävitä.
Tämän tutkimuksen tulokset saavat siksi katseet kääntymään Belgiaan aivan uudella tavalla. Belgian uskomatonta pelaajamateriaalia on usein ihmetelty, mutta väittäisin, että tämä arvoitus on nyt ratkennut. Belgialla on käytössään kaikki se kielellinen etu, joka Saksalla, Ranskalla ja Hollannilla on yhteensä. En tiedä, onko Fellainin afro vielä tänä kesänä tarpeeksi tuuhea, mutta joka tapauksessa sen pinnan alla kuplii.
Jätän jalkapallomaailman pureskelemaan tätä tietoa.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa
Kielitypologia on maailman kielten vertailua erilaisten piirteiden perusteella. Jokaisella kielellä kyetään ilmaisemaan kaikki mahdollinen – keinot vain vaihtelevat.
Tämän blogin ote (kaikki Euroopan kielet ovat parempia kuin suomi) ei siis edusta yleistä käsitystä. Monet blogin esimerkeistä ovat peräisin seuraavista kielitypologiaa esittelevistä kirjoista.
