Siirry sisältöön
Haku

Kieli pelittämään


Kieli pelittämään. Kuva: Helsingin olympialaiset 1952. Lehtimiehiä Meilahden souturadan katsomossa. Volker von Bonin. Helsingin kaupunginmuseo. Lehtileike: Riihimäen Sanomat 3.8.1926 (numero 84). Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Kieli pelittämään -blogissa julkaistaan Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden Fair Play -lehteen kirjoittamia kielijuttuja. Fair Play on Urheilutoimittajain liiton lehti. (Kuva: Volker von Bonin, 1952. Lehtileike: Riihimäen Sanomat, 1926. Kuvankäsittely: Risto Uusikoski.)




rss

28.10.2021 10.39
Kieli pelittämään

Auto se on minun rattoni?

Kuskia ja koutsia, fiudea ja autsia.

Autot ja autourheilu kiinnostavat monia ja herättävät intohimojakin. Myös kielentutkijat ovat ajautuneet autopohdintoihin.

Jackie Stewart varikolla. Ruotsin Grand Prix kesäkuussa 1973. Kuva: Markku Lepola. Museovirasto. CC BY 4.0.
Jackie Stewart varikolla. Ruotsin Grand Prix kesäkuussa 1973. Kuva: Markku Lepola. Museovirasto.

Auton ja kuskin pitkä matka suomen kieleen

Sana auto on lohjennut sanasta automobiili, joka merkitsee ’itsestään liikkuvaa’. Se on muodostettu kreikan pronominista autós ’itse’ ja latinan adjektiivista mōbilis ’liikkuva’.

Arkikielen kuski ja urheiluslangin valmentajaa merkitsevä koutsi ovat tehneet pitkän matkan unkarilaisesta kylästä suomen kieleen. Länsi-Unkarissa Komáromin–Esztergomin läänissä, lähellä Tonavaa ja Slovakian rajaa sijaitsevassa Kocs-nimisessä kylässä näet syntyi kuningas Matias Corvinuksen aikana 1400-luvulla erityinen matkavaunutyyppi, jonka nimeksi unkarin kielessä tuli kocsi szekér, ’kocsilaiset vaunut’.

Hyrysysy-karamellipaperi. Valmistaja Karl Fazer, n. 1900. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Hyrysysy-karamellipaperi. Valmistaja Karl Fazer, n. 1900. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Väyrynen ja villihevonen, fiude ja autsi

Nimitykset Väyrynen, Väykkä, olkapää ja villihevonen ovat kaikki esimerkkejä auton inhimillistämisestä. Eikä tuo inhimillistävä sanankäyttö mikään ihme olekaan – sanoohan moni suorastaan rakastavansa autoaan.

Slangiin ilmestyi 1910-luvulla autoa tarkoittava fiude, fiutsi, fiutsika; sen alkumuoto oli ruotsin *fiudo-akon (tjs.) yhdistelmästä *auto-fikon ennen kuin auton nimeksi ruotsissa vakiintui automobil-sanan lopputavu bil. Saman ikäinen on slangissa myös bilika. Autsi ja autsika olivat käytössä jo ensikymmenellä.

Putkinotkon varikolla, amfiteatterin podiumilla?

Joel Lehtosen teoksessa Putkinotko Rosina Käkriäinen säksättää aamulypsylle ryhtyessään muille lapsilleen: ”Antaa Saarukan tunkea sitä varikkoa miesten turpiin jotta pääsevät lähtemään, kun juotetut vasikat...” Sanaa varikko on käytetty ’kuumasta kahvista’ (ja teestä) joissakin savolaismurteissa. Toki huolto- tai säilytyspaikkaa merkitsevä varikko-sana on eri alkuperää. Se liittyy vara-sanueeseen.

Podium on alkujaan latinaa. Se on tarkoittanut esimerkiksi porrasmaista koroketta, roomalaisen amfiteatterin alinta istuinriviä tai roomalaisen temppelin alusrakennelmaa.

Auto Hankirallissa helmikuussa 1960. Kuva: UA Saarinen. Museovirasto. CC BY 4.0.
Auto Hankirallissa helmikuussa 1960. Kuva: UA Saarinen. Museovirasto.

F1-kilpailu mutta formula 1 -kilpailu

Kielitoimiston ohjepankista löytyy apu, jos vaikkapa formulakilpailuihin viittaavien ilmausten viivat ja välit ovat unohtuneet. Kirjoitetaan siis näin: formula 1 -kilpailu ja F1-kilpailu.


Toimitus: Vesa Heikkinen

Kirjoitus on ilmestynyt Urheilutoimittajain liiton Fair Play -lehdessä 3/2021.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja