Curlingia ja telemarkia

Tulevien kesäolympialaisten uusia lajeja ovat baseball (ja sen sukulaislaji softball), lainelautailu, rullalautailu, kiipeily ja karate. Osa lajien nimityksistä on vierasta alkuperää, osa kotoperäisiä.

Kielen asiantuntijat ovat kirjoittaneet paljon urheiluun liittyvistä nimitysasioista. Tässä muutamia poimintoja vuosikymmenten varrelta. Urheilu muuttuu, urheilukielikin.

Nykyisen yleiskielen mukaiset kirjoitusasut voi tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, ja oikeinkirjoitusapua saa myös Kielitoimiston ohjepankista. Ohjepankissa on muun muassa tietoa urheiluun liittyvien nimien alkukirjaimista (ohje 232).

• Kielitoimiston sanakirja
  
• Kielitoimiston ohjepankki
  
• Alkukirjain: urheiluun liittyvät nimet (olympialaiset, Veikkausliiga) (Kielitoimiston ohjepankin ohje 232)
  

CC BY-ND 4.0

Curling-kilpailut Turussa 1900-luvun alussa. Kuva: Turun museokeskus.

Jotkut kurlaavatkin?

Onko sitten ylipäätään mahdollista löytää enää niin hyvää suomennosta, että se voisi korvata tämän kansainvälisen pelin kansainvälisen nimityksen curling? Suomalaiset ääntävätkin sitä jo sujuvasti suomalaisittain. Myös kurlauksesta (ei: ”curlaus”!) on tosin alettu nyt puhua tiedotusvälineissäkin, mutta vakavasti otettavaksi lajinnimeksi siitä tuskin on.

• Taru Kolehmainen: Curling – luutapallosta kurlaukseen (Kieli-ikkuna, 28.2.2006)

Tule alas niiaten?

Telemark-alastulo ei ole suomalaisessa urheilusanastossa aivan yhtä vanha sana kuin telemark. Sekään ei kuitenkaan ole uusi tulokas eikä enää helposti päihitettävissä. Ehdotettua niiausalastuloa vastaan puhuu juuri sen tulokkuus sekä sen liika laajuus: kaikissa muissakin mäkihypyn alastuloissa kuin telemark-alastulossa – myös tasajalka-alastulossa – on alastulon onnistumiseksi notkistettava polvia ainakin jonkin verran eli niiattava.

• Minna Haapanen: Laskettelua ja mäkihyppyä suomeksi (Kielikello, 4/2007)

CC BY-ND 4.0

1960-luvulla valmistettu hiihtokenkä eli hiihtomono, jonka varressa on telemark-hiihtäjän kuva. Kuva: Urheilumuseo.

Jalkapalloa juoksematta

Kävelyjalkapallo (engl. walking football tai slow football) keksittiin Isossa-Britanniassa kuluvan vuosikymmenen alussa. Uuden urheilumuodon kehittämisen lähtökohtana oli ehkäistä ikääntyvien miesten sosiaalista syrjäytymistä. Nyt tämä lempeä laji on levinnyt jo kymmeniin maihin, ja Suomessakin se on tunnettu jo vuosia.

• Kävelyjalkapallo (Kuukauden sana, elokuu 2018)

Värikästä lätkäkieltä

Hienojen pelisuoritusten lisäksi jääkiekossa voi ihastella lajin värikästä kieltä. Lätkää seuraamalla tutuksi tulevat pusut, lätyt, rännikiekot ja ristikulmat. Myös erityyppisiä maalintekotapoja on nimetty: Vanhanaikainen syntyy, kun hyökkäävän joukkueen pelaaja kiertää vastustajan maalin ja ujuttaa kiekon heti sen jälkeen verkkoon. Ylämummo soi, jos kiekko lauotaan maalin ylänurkkaan.

• Riina Klemettinen: Taivutuspulmia kiekkokaukalossa (Kotus-blogi, 3.11.2020)

CC BY-ND 4.0

Suomen ja Slovakian välinen jääkiekko-ottelu maailmanmestaruuskisoissa Pietarissa vuonna 2000. Joroisten häräksi kutsuttu Jukka Hentunen lentää ilmassa. Kuva: Jaakko Julkunen. Journalistinen kuva-arkisto. Museovirasto.

Kirjoitus on ilmestynyt Urheilutoimittajain liiton Fair Play -lehdessä 4/2020.

• Fair Play -lehti 4/2020 (Urheilutoimittajain liitto)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa