Siirry sisältöön
Haku

Kieli pelittämään


Kieli pelittämään. Kuva: Helsingin olympialaiset 1952. Lehtimiehiä Meilahden souturadan katsomossa. Volker von Bonin. Helsingin kaupunginmuseo. Lehtileike: Riihimäen Sanomat 3.8.1926 (numero 84). Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Kieli pelittämään -blogissa julkaistaan Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden Fair Play -lehteen kirjoittamia kielijuttuja. Fair Play on Urheilutoimittajain liiton lehti. (Kuva: Volker von Bonin, 1952. Lehtileike: Riihimäen Sanomat, 1926. Kuvankäsittely: Risto Uusikoski.)




rss

21.6.2021 12.38
Kieli pelittämään

Jalkapallo hallussa?

Syrjäpotkauksesta liberoon.

Huuhkajilla on viime vuosina ollut pallo hyvin hallussa. Mutta kuinka hyvin meillä onkaan hallussa se, miten tästä pelien kuninkaaksikin mainitusta on aikojen saatossa puhuttu?

Juliste jalkapallo-ottelusta Tampereen Palloilijat vastaan Turun Palloseura. 1928. Painopaikka: Polytpos, Turku. Kuva: Urheilumuseo. CC BY 4.0.
Jännittävää! Vaihtelevaa! Mielenkiintoista! Innostavaa! Juliste jalkapallo-ottelusta Tampereen Palloilijat vastaan Turun Palloseura. 1928. Kuva: Urheilumuseo.

Yhteydenvälittäjän sivuheitto?

Aivan vuosisadan vaihteessa sivurajan – eli silloisen sivu(raja)linjan – yli mennyt pallo potkaistiin takaisin kentälle, sen sijaan että se olisi nykyiseen tapaan heitetty. Tämä syrjäpotkaukseksi kutsuttu potku vaihdettiin kuitenkin pian heittoon, jota aluksi nimitettiin sisäänheitoksi, sivuheitoksi tai sivurajaheitoksi.

Jalkapallokentällä oli vuosisadan alussa myös yhteydenvälittäjiä. Puhuttiin oikean- ja vasemmanpuolisista tai oikeista ja vasemmista yhteydenvälittäjistä. Heitä nimitettiin myös sisähyökkääjiksi, sisämiehiksi ja ruotsin mallin mukaan innereiksi (inner, innerforward). Käytössä oli myös välihyökkääjä-nimitys, joka kuuluu nykysanastoonkin. 1930-luvulla puhuttiin myös välimiehistä.

Tifoja ja teknologiaa

Tifo tulee kieleemme italiasta, jossa se tarkoittaa muun muassa urheilufanatismia. Eniten tifoja näkeekin juuri eteläeurooppalaisissa jalkapallo-otteluissa. Vähitellen katsomotaide on kuitenkin vallannut urheilukatsomoita ympäri maailman.

Uudet kisat innovaatioineen syöttävät kielenkäyttäjien pelivälineiksi uusiakin sanoja, joita edustaa Kotuksen kesäkuun 2014 kuukauden sanaksikin valikoitunut maaliviivateknologia. Ainakin meitä kotuslaisia on puhuttanut myös vapaapotkutilanteissa käytettävä vaahto – onko kyseessä muurisuihke, partavaahto, vaparisuihke, vapaapotkuspray vaiko kenties kermavaahto? Rakkaalla polyoksietyleenisorbitaanimonolauraatilla (E432) on monta nimeä.

Hesa-Cupin G-90-poikien ottelu ZSKA vastaan PoHu Käpylän kentällä. Helsinki, 1999. Kuva: Sakari Kiuru. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Hesa-Cupin G-90-poikien ottelu ZSKA vastaan PoHu Käpylän kentällä. Helsinki, 1999. Kuva: Sakari Kiuru. Helsingin kaupunginmuseo.

Peliä ja oppia!

Lisää jalkapallotietoa löydät muun muassa Kielitietoa kisakatsomoon -vinkistä.

Hyödyllistä on toki hallita myös huuhkaja-sanan laaja kirjo murteissa: huuhka, huuhkaukko, hyypiä

Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa vaikkapa sen, mikä on potkupallo-sanan tyyliarvo (leikillinen). Kielitoimiston ohjepankista voit varmistaa esimerkiksi sen, onko Christiano Ronaldon äidinkieli portugalinkieli vai portugalin kieli (kirjoitetaan kahdeksi sanaksi).

Kotuksen sivuilla on paljon tietoa myös ulkomaisista paikannimistä. Eksonyymit-teoksesta voit tsekata muun muassa sen, miten EM-kisojen pelaajien kotipaikkakuntien nimet oikein kirjoitetaankaan.

  • Ulkomaiset paikannimet (Kotus)


Toimitus: Vesa Heikkinen

Kirjoitus on ilmestynyt Urheilutoimittajain liiton Fair Play -lehdessä 2/2021.

Oulun Palloseuran maalivahti Jukka Rantanen torjuntatöissä ottelussa, jossa OPS kohtasi Kotkan Työväen Palloilijat. Kuopio, 1981. Kuva: Jaakko Julkunen. Museovirasto. CC BY-ND 4.0.
Oulun Palloseuran maalivahti Jukka Rantanen torjuntatöissä ottelussa, jossa OPS kohtasi Kotkan Työväen Palloilijat. Kuopio, 1981. Kuva: Jaakko Julkunen. Museovirasto.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja