Siirry sisältöön
Haku

Nostoja Kielitoimiston ohjepankista

25.9.2020 10.20

Tiedätkö, millainen sieni on mustamörsky?

Nosto Kielitoimiston ohjepankista: Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla.

Suomen kielessä on kolmenlaisia sivulauseita: alistuskonjunktiolla, relatiivipronominilla ja kysyvällä sanalla alkavia. Alistuskonjunktioita ovat esimerkiksi että, jos, kun ja vaikka. Relatiivipronomineja ovat joka ja mikä ja niiden kaltaisia relatiivisia sanoja esimerkiksi jolloin ja joten. Kysymyslauseen muotoiset sivulauseet voivat alkaa joko kysymyssanalla (kuten kuka, missä, miten) tai -ko-/--liitteen sisältävällä sanalla (kuten onko, voiko).

Retkiopas kertoi, että sieniä on tänä syksynä ennätyksellisen paljon.

Jos löytäisimme kantarelleja, tekisimme niistä lounaan.

Poimin vahingossa valkokärpässienen, joka on hyvin myrkyllinen.

Jutussa kerrotaan, miten oppii erottamaan kangasrouskun lakritsirouskusta.

He eivät muistaneet, voiko korvasieniä syödä edes kypsennettynä.

Olipa sivulausetyyppi mikä hyvänsä, sen ja päälauseen välissä käytetään pilkkua. Jos sivulause on päälauseen keskellä, merkitään sen molemmin puolin pilkku:

Hän lähti metsään liian myöhään, mikä ei yllättänyt ketään, ja oli lopulta pimeän keskellä.

Pilkkusääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: hyvin lyhyet virkkeet. Jos päälause koostuu vain yhdestä sanasta ja sivulause on parin kolmen sanan mittainen, pilkun voi halutessaan jättää pois:

Toivon ettet mene yksin. ~ Toivon, ettet mene yksin.

Epäsuoran kysymyslauseen tapauksessa on kuitenkin aina selvempää käyttää pilkkua – vaikka päälause olisi lyhytkin:

Mietin, leipoisinko sienipiirakan.

Huom. Epäsuoran kysymyslauseen loppuun tulee piste, paitsi jos päälause on kysyvä:

Hän ei tiennyt, missä on paras sieniapaja.
Tiedätkö
sinä, missä on paras sieniapaja?

Lue lisää


Palaa otsikoihin