Vuoropuhelua vähemmistökielten tuesta

Vähemmistökielifoorumi piti avaustapaamisensa.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) järjesti perjantaina 1. syyskuuta 2023 sidosryhmilleen vähemmistökielifoorumin avaustapaamisen. Siihen oli kutsuttu alustajiksi viittomakielten, saamelaiskielten, karjalan kielen ja Suomen romanikielen edistämistä koordinoivia tahoja.

Kuulolla pääosin etäyhteyksin järjestetyssä tapahtumassa oli lisäksi Kotuksen yhteydessä toimivien kielilautakuntien, asiantuntijatyöryhmien ja neuvottelukunnan jäseniä sekä keskuksen henkilöstöä. Tapahtumassa kuultiin ajankohtaisten kielityöhankkeiden esittelyjä ja suunniteltiin tulevaa yhteistoimintaa.

Språkstyrka-hankkeen esittelyä vähemmistökielifoorumissa syyskuussa 2023.

Kirjallizussanasto ja Vienankarjalaini pakinaklupi

Karjalan kielen elvytyshankkeen johtaja Helka Riionheimo ja hankkeen koordinaattori Milla Tynnyrinen kertoivat, että elvytyshanke on toiminut Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2021 alkaen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä valtionavustuksella. Hankkeessa toimii kolme kieliasiantuntijaa, yksi kullekin karjalan kielen murteelle. Hanketyö kietoutuu kiinteästi karjalan kielen oppiaineen toimintaan, ja yhteistyötä tehdään kieliyhteisön jäsenten kanssa.

Tavoitteena on tukea karjalan puhumista ja kirjoittamista, kehittää kieltä muun muassa uudissanastoa luomalla ja tuottaa ja koota yhteen paikkaan karjalankielisiä materiaaleja kuten kirjoituksia, videoita ja äänitteitä sekä linkkejä sanakirjoihin ja oppimateriaaleihin. Lisäksi hanke lisää tietoisuutta karjalan kielestä ja hankekaudella 2023–2024 osallistuu karjalan kielen elvytys- ja toimenpideohjelman laatimiseen.

Esimerkkejä hankkeen sanastojulkaisuista ovat muun muassa Kirjallizussanasto (suomi–suvikarjala) eli kirjallisuussanasto eteläkarjalaksi, Teatrusanastuo livvinkarjalakse eli teatterisanasto livvinkarjalaksi sekä Pereh- ta ukonkuarišanašto (šuomi–vienankarjala) eli perhe- ja sateenkaarisanasto vienankarjalaksi, joka on tarjolla myös eteläkarjalaksi ja livvinkarjalaksi. Kielen käyttöä edistää myös esimerkiksi verkossa toimiva vienankarjalan keskustelualusta Vienankarjalaini pakinaklupi.

Kielimentoritoimintaa Språkstyrka-hankkeessa

Annika Aalto Kuurojen Liitosta esitteli Språkstyrka-projektia, jossa elvytetään suomenruotsalaista viittomakieltä. Språkstyrka-kokonaisuuden toteutuksessa on mukana järjestöjä, oppilaitoksia, korkeakouluja ja yliopistoja.

Kielen ammattilaisille ja sellaisiksi opiskeleville tarjotaan viittomakielen opetusta esimerkiksi kääntäjille suunnatun työpajan, räätälöidyn täydennyskoulutuksen ja Åbo Akademin viittomakielen kurssin avulla. Lapsiin ja nuoriin taas suuntautuu Pedersören kunnan toteuttama osaprojekti, jossa tarjotaan suomenruotsalaisen viittomakielen etäopetusta sekä neuvontaa ja tukea varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Lisäksi olemassa oleville verkkosivustoille (kuten Papunet.fi) tuotetaan suomenruotsalaisen viittomakielen materiaaleja ja tietoa.

Perheiden tuki on keskeinen osa hanketta. Magdalena Kintopf-Huuhka Finlandssvenska teckenspråkiga rf:stä kertoi hankekokonaisuuteen kuuluvasta suomenruotsalaisen viittomakielen kielimentoritoiminnasta, jolle on ollut tarvetta perheiden, lasten ja nuorten kielenkäytön tukemisessa. Ajatuksena on, että mentorin kanssa luodaan luontevia ja turvallisia suomenruotsalaisen viittomakielen käyttötilanteita, joissa kielitaitoa voidaan vahvistaa ja kieltä harjoitella. Mentoritapaamiset voivat toteutua esimerkiksi minigolfin äärellä.

Språkstyrka-projektissa laaditaan parhaillaan myös suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa. Paraikaa työstetään tarpeita, haasteita ja toimenpide-ehdotuksia käsittelevää lukua.

Kieliteknologiaa alkuperäiskansoille

Marko Marjomaa puhui Saamelaiskäräjien yhdessä valmistelemasta IDIL-hankkeesta. Taustalla on kansainvälisen alkuperäiskansojen vuosikymmenen (2022–2032) maailmanlaajuinen toimintasuunnitelma, ja lyhenne tulee englannin kielen ilmauksesta International Decade of Indigenous Languages. Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on edistää kieliteknologian saavutettavuutta ja kehittää sitä alkuperäiskansojen ja -kielten tarpeisiin.

Hankkeessa halutaan muun muassa vaikuttaa suuriin kansainvälisiin yrityksiin, jotta nämä ottaisivat paremmin huomioon mahdollisuuden saamen kielten käyttämiseen. Käytännön esimerkit kieliteknologiasta liittyvät muun muassa tekstin tuottamiseen ja lukemiseen. Näytönlukijaohjelmia on tällä hetkellä olemassa vain pohjoissaameksi, mutta niitä tarvitaan myös inarin- ja koltansaamelle. Tekstinkäsittelyohjelmissa taas tulisi olla helposti tarjolla saamelaiskielten kirjoittamiseen tarvittavia fontteja, ja painettujen dokumenttien käsittelyä varten tulisi kehittää tekstintunnistusteknologiaa.

Hanke tavoittelee yhteisiä eettisiä sääntöjä, jotka ohjaisivat saamen kieliteknologisten välineiden valmistusta ja käyttöä. Perusperiaatteena on yhteistyö muiden alkuperäiskansojen kanssa ja työn tulosten jakaminen muiden hyödyksi. Esimerkiksi saamelaisen kieliteknologian johtava toimija Giellatekno, Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskus, on jo tehnyt sovelluksia myös muille alkuperäiskansoille.

Romanikielen opettajia, oppimisympäristöjä ja romanikielisiä julkaisuja

Susanna Rajala esitteli Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemaa Suomen romanikielen elvytysohjelmaa, joka on laadittu toimenpide-esityksineen vuosille 2023–2030. Ohjelma laadittiin asiantuntijaryhmän johdolla yhteistyössä kielen elvytyksen, kielipolitiikan, opettajankoulutuksen ja romanikielen asiantuntijoiden sekä romanijärjestöjen ja romaniväestön kanssa. Kielen elvytysohjelma on osa Suomen romanipoliittisen ohjelman sisältöä.

Elvytysohjelmassa annetaan 11 laajaa toimenpide-ehdotusta, joiden eri vastuutahot ja toteutuksen seurantakeinot on myös määritelty ohjelmassa. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat romanikielen opettajien ja ohjaajien koulutus, kielen opetuksen etäyhteyksiä hyödyntävä pilottihanke, oppimateriaalin kehittäminen, romanikieliset lastenohjelmat, romanikielisen sosiaalisen median toteutus, romanikielisen kirjallisuuden, musiikin ja muun taiteen tuottaminen, romanikielinen vuosikalenteri, romanikielinen Uusi testamentti ja romanikielinen lasten kuvaraamattu, romanikieliset mestari ja kisälli -parit, romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto sekä romanikielen elvytystyön kielellinen tuki.

Toiminnan rahoitus on suunniteltu järjestettäväksi hyvin erityyppisistä lähteistä. Yksi merkittävä tukija on Suomen Kulttuurirahasto.

Foorumiin osallistuttiin pääosin etäyhteyksin.

Yhteisiä aiheita ja tarpeita

Sidosryhmätapaamisen jälkeen kielten edistämistä koordinoivien tahojen ja kielilautakuntien edustajia ja Kotimaisten kielten keskuksen väkeä kokoontui suunnittelemaan tulevaa yhteistyötä. Kuurojen Liiton Markku Jokisen puheenjohtamassa tapaamisessa iloittiin siitä, että visio kieliryhmien välisestä yhteistyöstä toteutuu vuonna 2022 julkaistun Kielipoliittisen ohjelman toimeenpanon ja seurannan sekä Kotuksen vähemmistökielifoorumin toiminnan myötä.

Keskustelussa pohdittiin kaikkia kieliryhmiä koskevia ja jatkokeskusteluja ansaitsevia teemoja. Tulevien verkostotilaisuuksien teemoiksi suunniteltiin kieliteknologiaa, etäopetusta, kielilainsäädännön tarkastelua sekä kielten huoltoa ja kehittämistä. Kotus järjestää ja koordinoi vapaaehtoispohjalta kokoontuvia foorumitapaamisia osana Kielipoliittisen ohjelman (2022) toimeenpanoa.

• Karjalan kielen elvytyshanke (Itä-Suomen yliopisto)
  
• Kuurojen Liitto
  
• Finlandssvenska teckenspråkiga rf
• Saamelaiskäräjien kielityö
  
• Suomen romanikielen elvytysohjelma (Opetushallitus)
  

Palaa otsikoihin