Ajankohtaista kielipolitiikasta
”Viito viittomakielen oikeuksien puolesta”
Viittomakielten viikko juhlistaa myös viittomakielisten identiteettiä, kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta.
Maanantaina 23. syyskuuta juhlitaan YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielten päivää, joka käynnistää viittomakielten viikon. Kansainvälinen viittomakielten viikko nostaa ja juhlistaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia, identiteettiä, kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta sekä maailman viittomakielten moninaisuutta. Viikon teema on tänä vuonna ”viito viittomakielen oikeuksien puolesta”.
Kansainväliseksi viittomakielten päiväksi valittu 23. syyskuuta on Kuurojen maailmanliiton (World Federation of the Deaf, WFD) perustamispäivä. Liitto perustettiin vuonna 1951.
Satoja viittomakieliä
Viittomakielet ovat yhtä lailla oikeita ja kokonaisvaltaisia, monimutkaisia ja toisistaan erilaisia kuin puhutut kielet. Viittomakielissä merkityksiä, sanoja ja niiden välisiä kieliopillisia suhteita sekä vivahteita välitetään käsien ja muiden kehonosien kuten vartalon ja suun liikkeiden sekä ilmeiden ja niiden havaitsemisen avulla.
Maailmassa arvioidaan olevan ainakin 300 eri viittomakieltä, jotka ovat syntyneet kuurojen yhteisöissä ja jotka eroavat toisistaan monin tavoin viittomiltaan ja kieliopiltaan. Suuri osa viittomakielten käyttäjistä on kuurojen yhteisössä toimivia kuulevia henkilöitä, kuten kuurojen ja huonokuuloisten lapsia tai sisaruksia, joista osa oppii viittomakielen yhtenä äidinkielistään. Osaa maailman viittomakielistä ei ole koskaan dokumentoitu, kun taas osaa viittomakielistä huolletaan, tutkitaan ja kehitetään osana valtioiden kielipoliittisia toimintoja.
Kaksi kotoperäistä
Suomessa on kaksi kotoperäistä viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakielisten oikeuksia turvataan Suomen lainsäädännössä, mutta oikeudet toteutuvat käytännössä vain harvoin täysin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vuonna 2020 toteutetusta kielellisten oikeuksien toteutumista selvittäneestä Viittomakielibarometrista käy ilmi esimerkiksi, että etenkin hyvin uhanalaisen suomenruotsalaisen viittomakielen tulkeista on valtava pula.
Viittomakielten kielineuvonnasta huolehtii Kuurojen Liitto. Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva viittomakielten lautakunta antaa viittomakielten käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia.
”Äidinkieli on ihmisen ydin”
Viittomakielten lautakunnan puheenjohtaja Janne Kankkonen on vastannut Kotimaisten kielten keskuksen 10 kysymystä kielestä -haastatteluun äidinkielellään suomenruotsalaisella viittomakielellä. Haastattelu on luettavissa myös ruotsiksi ja suomeksi.
”Meidän tulee kunnioittaa ja ihailla sitä, kuinka jokaisella kielellä on oma alkuperänsä, historiansa ja kulttuurinsa”, Janne kertoo. ”Kielten monimuotoisuus on kaunista – aivan kuten vuodenaikojen kauneus kätkeytyy niiden eroavaisuuksiin.”
Alla olevalla videolla Janne vastaa kysymykseen ”Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?” Koko haastattelu on katsottavissa Youtubessa ja luettavissa Kotuksen verkkosivuilla.
- Janne Kankkonen: ”Äidinkieli on ihmisen ydin” (10 kysymystä kielestä, 23.9.2024)
- Janne Kankkonen: ”Modersmålet är en människas kärna” (Sprakinstitutet.fi, 23.9.2024)
- Janne Kankkonen: 10 kysymystä kielestä (Youtube, 23.9.2024)