Ajankohtaista kielipolitiikasta
Miten vieraskieliset kiinnittyvät Suomeen?
Pääkaupunkiseudulla asuvien vieraskielisten yhdentymisestä Suomeen on julkaistu tutkimus.
Tutkimuksessa selviteltiin arabian-, englannin-, somalin-, viron-, ja venäjänkielisten asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen. Yleinen havainto on, että vieraskieliset kokevat pääsevänsä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tutkimus on osa Kielivähemmistöjen arvot ja identiteetit -hanketta. Hankkeessa ovat mukana Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, oikeusministeriö sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit.
Kielen, Suomeen kiinnittymisen ja suomalaisen identiteetin suhteet ovat hyvin monisyiset ja palautuvat yksilön kokemuksiin. Tutkimuksesta nousee esiin kieliryhmien välisiä eroja. Somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta vähän suomea äidinkielenään puhuvia ystäviä. Englanninkielisillä on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, mutta sitä vastoin heikko suomen kielen taito. Englanninkielisistä 40 prosenttia puhuu suomea vain aloittelijan tasoisesti tai ei lainkaan. Tästä huolimatta englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviisti.
Vironkielisillä ei ole tarvetta kiinnittyä Suomeen siinä määrin kuin muilla, koska valtaosa vironkielisistä on tullut Suomeen työn perässä ja suunnittelee palaavansa jossain vaiheessa takaisin Viroon. Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina, ja heistä 90 prosenttia haluaa jäädä pysyvästi Suomeen.