Lakiesityksen mukaan äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa muuttuisi kieliperustaiseksi

Kielipolitiikasta mediassa: oikeusministeriö 19.6.2018.

Se, kuka on saamelainen ja voi kuulua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, on ollut vaikeimmin ratkaistavia kysymyksiä uuden saamelaiskäräjälain valmistelussa. Nyt julki tulleessa esitysluonnoksessa on merkittävä muutos aiempaan. Voimassa olevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmään kuulunut ns. lappalaispykälä jäisi pois uudesta laista.

Äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa olisi vastedes kieliperustainen. Säännös äänioikeudesta muuttuisi siten, että kyse on oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon ja sen myötä äänioikeudesta saamelaiskäräjävaaleissa. Olennainen ero aikaisempaan sääntelyyn on siinä, että kysymys on nimenomaan äänioikeudesta, ei määritelmällisesti siitä, kuka on saamelainen.

Äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa edellyttäisi nykyisen lain tapaan suostumusta hakeutua vaaliluetteloon. Sen lisäksi äänioikeudelle esitetään objektiiviset kriteerit. Äänioikeuden lakisääteinen edellytys olisi, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Ehdotettu sääntely vastaa pitkälti vuonna 2017 alustavasti vahvistetun pohjoismaisen saamelaissopimuksen vastaavaa määräystä ja yhteispohjoismaisia vaaliluetteloon hakeutumisen kriteerejä.

Saamelaiskäräjälakia valmisteleva toimikunta ehdottaa, että seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja siirrettäisiin vuodella eli vuoteen 2020 riittävän siirtymäajan takaamiseksi. Uusi sääntely tulisi voimaan seuraavien saamelaiskäräjävaalien jälkeen.

Palaa otsikoihin