Ajankohtaista kielipolitiikasta
Kielipolitiikan vuosi 2022 on julkaistu
Katsauksessa käsitellään muun muassa kielikoulutusta ja kielen roolia vallankäytössä.
Mitä kielipolitiikassa tapahtui vuonna 2022? Minkälaista kielten asemaan
liittyvää keskustelua käytiin? Kielipolitiikan vuosi 2022 -katsauksessa
pohditaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen viittomakieleen sekä romanikieleen liittyviä kielipolitiikan ilmiöitä julkisen keskustelun
valottamana. Julkaisun on kirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen.
Eri kieliin liittyvät kielipoliittiset pyrkimykset poikkeavat toisistaan. Saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen käyttömahdollisuuksia koetetaan parantaa urakalla. Kansalliskieliin eli suomeen ja ruotsiin liittyvää kehitystä puolestaan pikemmin jarrutetaan niin, että jo olemassa olevat käyttömahdollisuudet säilyisivät. Katsaukseen on pyritty valikoimaan aiheita, jotka kuvastavat kielten käyttöön liittyviä kehityssuuntia ja -kulkuja.
Kielikoulutusta ja kotoutumista
Kielikoulutuspolitiikka on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys, ja aiheeseen liittyviä teemoja sisältyykin katsauksen jokaiseen osioon. Saamen kielten koulutus- ja kielikoulutuspoliittiset toimet voisivat toimia mallina muillekin Suomen mittakaavassa pienille kielille.
Laajasti ollaan yhtä mieltä siitä, että suomen tai ruotsin kielen taito auttaa kotoutumisessa. Maahan muuttaneet pitävät kielikoulutusta hyödyllisimpänä tukimuotona, mutta mitä kielistä sanotaan kuntien kotouttamisohjelmissa? Katsauksessa tarkastellaan Espoon, Helsingin ja Tampereen kaupunkien kotouttamisohjelmia kielen ja kielellisen kotouttamisen näkökulmasta.
Kieltä ja vallankäyttöä
Kieli, politiikka, kielipolitiikka. Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan kokoonpanosta kinattiin koko vuosi. Kesällä 2021 hyväksytyn aluehallintolain mukaan saamen kielen lautakunnan jäseniksi valitaan saamenkielisiä henkilöitä. Mutta mitä tarkoittaa saamenkielinen henkilö? Aihe valaisee paitsi yleistä poliittista kuohuntaa myös kieleen liittyvien kysymysten merkittävää roolia vallankäytössä.
Katsauksen lähdeaineisto on tutustumisen arvoista. Kooste perustuu pääosin suomenkielisiin verkossa julkaistuihin teksteihin, ja sen keskeisiä lähteitä ovat mediatalojen uutiset ja artikkelit sekä erilaiset julkishallinnon toimijoiden ja instituutioiden tekemät selvitykset.
Teksti: Matti Räsänen