Ajankohtaista kielipolitiikasta
Kielipolitiikan vuosi 2021 on julkaistu
Katsauksessa asiaa muun muassa kielten käyttöaloista ja opiskelusta.
Mitä kielipolitiikassa tapahtui vuonna 2021? Minkälaista kielten asemaan liittyvää keskustelua käytiin? Kielipolitiikan vuosi 2021 -katsauksessa pohditaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, viittomakieliin ja romanikieleen liittyviä kielipolitiikan ilmiöitä julkisen keskustelun valottamana. Julkaisun on kirjoittanut erityisasiantuntija Matti Räsänen. Räsänen toimii Kotimaisten kielten keskuksessa kielipolitiikan koordinaattorina.
Laajat tekstiaineistot lähteenä
Katsauksen aineistona on käytetty verkossa julkaistua materiaalia. Erilaiset mediayhtiöiden julkaisut − erityisesti päivälehdet − muodostavat keskeisen aineiston.
Julkishallinto tekee kielipolitiikkaa ja myös tuottaa runsaasti siihen liittyviä tekstejä, ja hallinnon tekstejä onkin katsauksen aineistona kosolti. Ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten verkkosivut, tiedotteet, selvitykset ja tutkimusraportit muodostavat tärkeän materiaalin.
Kieli ja sen asema
Katsauksen sisältö on rajattu kielten asemaan eli statukseen vaikuttaviin teemoihin. Kielen asema yhteisössä määräytyy monista tekijöistä, joita on mahdotonta kuvata läpikotaisin. Oikeudellinen sääntely rakentaa viranomaistoimintaan kielellisen kehikon, mutta koko yhteiskunnan kielitilannetta ei voi määräillä säädöksin. Muut tekijät ovat kielen kannalta joskus sääntelyä merkittävämpiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi yhteisön asenteet kieltä kohtaan: joidenkin kielten käyttöön asennoidutaan suopeammin kuin toisten.
Kielen asemaan liittyy aina se, kuinka laajasti kieltä on mahdollista käyttää yhteiskunnan toiminnoissa. Kielen käyttötilanteiden ja -alojen kuvaus saa katsauksessa paljon tilaa. Millaisissa yhteyksissä kieltä käytetään tai sitä voi käyttää?
Katsauksessa esitetään paikoin numeerista tietoa kielenkäytöstä ja käyttäjien määristä. Niiden avulla voidaan konkretisoida kielen tilannetta ja myös havainnollistaa aseman muutosta aikaa myöten.
Kielten opiskelu hiipunut
Koulutusjärjestelmä on yhteiskuntamme tukipilari. Kieli siirtyy uusille sukupolville käytön kautta, ja koulu on tärkein institutionaalinen kielen siirtäjä. Mitä kieliä ja millä kielillä koulussa opetetaan?
Kielikoulutuspolitiikan iso kysymys on ollut jo pitkään kielten opiskelun hiipuminen. Koulussa opiskeltavien pitkien kielten (A-kielten) opetuksen alkamista on pyritty varhentamaan ja opiskeltavien kielten varantoa laajentamaan. Mitä kielenopetuksen varhentamisessa on tosiasiassa tapahtunut?
Englanti ei ole katsauksessa tarkasteltavien kielten joukossa. Sitä on kuitenkin käsiteltävä, sillä yhteisössä kielet vaikuttavat aina toisiinsa. Kun yhden kielen käyttöala kasvaa, toisen supistuu, ja englannin käyttöala kasvaa aina vain. Tarjoan lukijalle täkyjä englannin ja muiden kielten välisen dynamiikan pohdiskeluun. Esitän myös koosteen englantia koskevan keskustelun pääkohdista vuosina 2017–2021.
Teksti: Matti Räsänen