Ajankohtaista kielipolitiikasta
Kielipolitiikan vuosi 2020 on julkaistu
Katsauksessa asiaa muun muassa koronaviestinnästä ja opetuksen kielistä.
Kielipolitiikan vuosi 2020 -katsauksessa tarkastellaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, viittomakieliin ja romanikieleen liittyviä kielipolitiikan tapahtumia. Vuosi oli poikkeuksellinen covid-19-pandemian takia, mutta kieliasiat pysyivät tapetilla.
Julkaisun puheenaiheet on poimittu painetuista sähköisistä lähteistä, varsinkin media-aineistosta. Muitakin aineistolähteitä on viljalti, esimerkkinä viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden tekstit (muun muassa tiedotteet, pöytäkirjat, raportit ja uutiset). Aiempien vuosien tapaan katsaus keskittyy teemoihin, joilla on yhteys kielen asemaan yhteiskunnassa.
Kielen käyttötilanteiden ja -alojen kuvaus saa katsauksessa paljon tilaa. Millaisissa yhteyksissä kieltä käytetään tai sitä voi käyttää? Viestintä koronapandemiassa oli katsausvuoden tärkeä teema. Opetuksessa ja koulutuksessa käytettävät kielet muodostavat kestoaiheen. Entä onko siirtolaisten työllistyminen kiinni kielitaidosta?
Poiminnoissa nostetaan esiin pieniä suuria asioita. Miksi henkilökortin ruotsinkielinen otsikkoteksti on kirjoitettu selvästi pienemmällä ja huonommin erottuvalla kirjasintyypillä kuin vastaava suomenkielinen teksti? Heikot signaalit ovat asenteiden lähettejä.
Kielipolitiikan vuosi 2020 -julkaisun on kirjoittanut Matti Räsänen. Räsänen toimii Kotimaisten kielten keskuksessa kielipolitiikan koordinaattorina.
Teksti: Matti Räsänen