Kieli, valta ja osallisuus -seminaari valotti vähemmistökielten asemaa

Keskeistä on kielellisen osallisuuden lisääminen.

Koneen Säätiön kieliohjelmaan pohjautuva Kieli, valta ja osallisuus -seminaari pidettiin 28. tammikuuta Helsingissä. Tilaisuuteen päättyi säätiön vuosina 2012‒2016 toteuttama kieliohjelma, jossa jaettiin yhteensä noin 20 miljoonaa euroa noin 250 hankkeelle.

Ohjelman hankkeissa edistettiin pienten suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia sekä vahvistettiin niiden asemaa. Seminaarissa julkistettiin kieliohjelman vaikuttavuuden arviointiraportti. Sen on laatinut erityisasiantuntija, dosentti Ulla Tiililä virkavapaana Kotimaisten kielten keskuksesta.

Seminaarissa esitettiin kymmenkunta puheenvuoroa kielellisestä osallisuudesta, sen lisäämisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kielen kautta ihminen nivoutuu yhteiskuntaan tai jää ääritapauksessa sen ulkopuolelle. Seminaarin esityksissä tehtiin kielen yhteisöllinen merkitys näkyväksi. Kieli luo yhdenvertaisuutta ja sen avulla voimme toteuttaa tasa-arvoa.

Esityksistä ja keskusteluista nousi esiin useita teemoja, joiden edistämiseen tarvitaan vastedeskin sekä tutkimusta että konkreettista jalkauttamistyötä. Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen tiivisti loppupuheenvuorossaan kolme keskeisintä: Meidän tulee edelleen vahvistaa pienten kielten puhujien osallisuuden kokemuksia. Kieliasenteiden tiukentuminen vaatii meitä pysymään hereillä. Työtä kieliaineistojen kartuttamiseksi tarvitaan kaiken aikaa.

 Teksti: Matti Räsänen

• Koneen Säätiön seminaarin ohjelma
• Ulla Tiililä: Kielten tukeminen on ihmisten ja yhteisöjen tukemista (Koneen Säätiön kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi)
• Elina Heikkilä: Kirjakieli ja sanakirja – kaksi pitkää synnytystä (Ajankohtaista Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, 30.1.2020)

Palaa otsikoihin