Kieli esillä osana elävää perintöä

Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma vuosille 2024–2028 julkaistu.

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Tätä varten on perustettu Elävä perintö -verkosto. Kuva: Elävä perintö.

Museovirasto on julkaissut Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelman vuosiksi 2024–2028. Suunnitelmassa korostetaan elävän kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä. Elävä kulttuuriperintö vahvistaa yhteisöjen identiteettiä, liittää yhteisöjä toisiinsa ja edistää henkistä hyvinvointia.

Nyt alkaneella kaudella toiminnan painopisteitä ovat kestävän kehityksen teemat ja kulttuurinen moninaisuus. Aineetonta kulttuuriperintöä vaalitaan erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Erityisesti syvennetään yhteistyötä lastenkulttuuria edistävien tahojen ja koulujen kanssa. Kuntien roolia aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa vahvistetaan ja tuodaan kunnissa tehtävälle työlle enemmän näkyvyyttä.

Muistiorganisaatioiden ja yliopistojen rooli keskeinen

Muistiorganisaatiot vaalivat elävää perintöä ja harjoittavat myös tutkimusta. Alan keskeisiä toimijoita ovat Museoviraston ohella muun muassa Kansalliskirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Svenska litteratursällskapet i Finland. Ilman vahvaa tukea muistiorganisaatioiden kentältä, on elävän perinnön kanssa tehtävää työtä hankala ylläpitää.

Myös yliopistoilla on tärkeä rooli aineettoman kulttuuriperinnön alalla erityisesti opetuksen, aineistotyön ja tutkimuksen kautta. Työtä tehdään esimerkiksi etnologian, folkloristiikan, antropologian, museologian ja kulttuuripolitiikan oppiaineissa, joiden lisäksi eri taiteenalojen oppisisällöt tukevat aineettoman kulttuuriperinnön olemassaoloa. 

Aineeton kulttuuriperintö myös Kotuksen tehtävänä

Kieli liittyy keskeisesti elävän kulttuuriperinnön ylläpitämiseen ja on toki itsekin aineetonta kulttuuriperintöä. Kotimaisten kielten keskus tallentaa kielellistä perintöä, tukee kieliä ja pitää huolta niiden elinvoimasta. Toimintaohjelmassa tuodaan esille myös kielen näkökulmasta kiintoisa asia: aineettoman kulttuuriperinnön käsitettä tai Unescon sopimuksen tarkoittamaa kulttuuriperinnön merkitystä on Suomessa tutkittu toistaiseksi varsin vähän.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) osallistui toimenpideohjelman luonnoksen kommentointiin. Kotuksella on myös edustaja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmässä, joka oli mukana laatimassa toimeenpanosuunnitelmaa.

Lähteet

• Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma 2024–2028 (Museovirasto, pdf)

• Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma luotsaa tietä vuoteen 2028 (Museovirasto, 16.4.2024)

• Elävän perinnön wikiluettelo (Elävä perintö)

• Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen yleissopimus (Finlex)

• Kotuksella tärkeä tehtävä aineettoman kulttuuriperinnön vaalijana (Kotuksen uutiset, 23.6.2015)

Palaa otsikoihin