Ajankohtaista kielipolitiikasta
Karjalan kielen käytöstä saatiin runsaasti tietoa
Tutkimuskyselyyn vastattiin ahkerasti.
.jpg)
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) oli mukana toteuttamassa karjalan kielen käyttöä koskevaa tutkimuskyselyä. Karjalan kieltä puhuu Suomessa noin 11 000 henkilöä.
Verkkokyselyyn saatiin lähes 500 vastausta. Vastausten avulla tutkitaan karjalan kielen käyttöä Suomessa. Kysely oli avoinna 25.4.–12.5.2024, ja siihen oli mahdollista vastata suomeksi tai karjalaksi.
Suuri osa vastauksista saatiin jo ensimmäisinä päivinä kyselyn avauduttua. Karjalan kielen osaajat ja harrastajat jakoivat kyselyä ahkerasti sosiaalisessa mediassa, ja karjalaisuuteen keskittyvät seurat ja järjestöt olivat suureksi avuksi kyselyn levittämisessä jäsenistöilleen.
Valtaosa vastanneista ilmoitti jakaneensa kyselyä eteenpäin verkostoissaan ja tuttavapiirissään, kun asiasta oli mahdollisuus kertoa kyselyn lopussa. Vastaajien sitoutuneisuus kyselyyn käy ilmi myös pitkistä ja paneutuneista avovastauksista, joita saatiin runsaasti sekä suomen että karjalan kielellä vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiin annettujen vastausten lisäksi.
Karjalan kieltä käyttävät monen ikäiset
Seurojen, yhdistysten ja karjalan kielen käyttäjien verkostojen ansiosta kyselyllä onnistuttiin tavoittamaan monipuolinen joukko kielen käyttäjiä eri puolilta Suomea. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli alle 65-vuotiaita. Nuorimman ikäryhmän eli 15–30-vuotiaiden vastaajien osuus oli hieman alle 20 prosenttia. Yli 90 prosenttia vastaajista oli oppinut ensikielenään suomen, ja suurin osa kertoi oppineensa karjalaa aikuisena.
”Työikäisten ja nuortenkin vastaajien runsaahko määrä vahvistaa sosiaalisen median ja kieliaktivistien kautta syntynyttä mielikuvaa siitä, että karjalan kielellä on Suomessa yhä kasvava joukko nuorempaan ikäpolveen kuuluvia käyttäjiä”, kertoo Kotuksen vähemmistökielten erityisasiantuntija Lotta Jalava.
Jalava toteutti kyselyn yhdessä Helsingin yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtori Outi Tánczosin ja Itä-Suomen yliopistossa toimivan karjalan kielen elvytyshankkeen kanssa. Myös elvytyshankkeen koordinaattori Milla Tynnyrinen iloitsee monipuolisesta ja runsaasta vastaajamäärästä. Hän kertoo, että nuoremman polven karjalan puhujien aktiivisuus on näkynyt sosiaalisen median lisäksi myös kasvokkaisissa kohtaamisissa. Joensuussa esimerkiksi kokoontuu erittäin aktiivinen nuorille suunnattu karjalankielinen keskustelukerho.
Vuoden 2024 kyselytutkimus tavoitti huomattavasti nuoremman joukon vastaajia kuin yli kymmenen vuotta sitten toteutettu samantyyppinen kysely. Vuonna 2010 toteutettu kysely oli osa yhteiseurooppalaista ELDIA-tutkimushanketta (European Language Diversity for All), jossa Suomessa puhuttua karjalaa tarkasteltiin yhtenä osa-alueena.
Vuoden 2010 vastaajista suurin osa kuului vanhimpaan eli yli 65-vuotiaiden ikäryhmään, kun taas nuorimman ikäryhmän vastaajia ei ollut juuri lainkaan. Erilaiset vastaajajoukot selittyvät ainakin osittain kyselyn levitystavoilla. 2010-luvun alun vastaajaotos muodostettiin karjalaseurojen jäsenrekistereistä, kun taas vuoden 2024 kysely toteutettiin verkossa ja sitä jaettiin sosiaalisessa mediassa.
Tietoa karjalan kielen taidosta ja käytöstä
Tuoreessa kyselyssä kartoitettiin muun muassa vastaajien karjalan kielen käyttötilanteita ja -tapoja, vastaajien arviota omasta karjalan kielen taidostaan ja kielellisestä identiteetistään sekä näkemyksiä karjalan kielen tulevaisuudesta ja tarvittavista muutoksista kielen käytön vahvistamiseksi. Kootun aineiston avulla saadaan numeerista tietoa karjalan kielen taidosta ja käytöstä eri elämänaloilla Suomessa sekä voidaan arvioida ja kohdistaa kielen tarvitsemaa tukea tulevaisuudessa.
Lisäksi aineistosta voidaan tarkastella kieliasenteita ja karjalan kielen yhteyttä identiteettiin. Kyselyn tuloksia analysoidaan vuoden 2024 aikana. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön vuosiksi 2023–2024 asettaman karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän työssä sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen toiminnassa.