Puhetta pitäjistä
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Tuoreimmat Puhetta pitäjistä -julkaisut
22.3.2024 12.00
Sit vast käil laatimaa sitä juttuu toisiil
Puhetta pitäjistä: Maria Parri, Moloskovitsa.
”A mie en olt sillo viel koulun kävijä. Mie en osant sitä, vennäiks yhtää laatii.”
Inkerin Moloskovitsasta kotoisin oleva Maria Parri (s. 1908) kertoo lapsuutensa torimatkasta ja venäjän kielen taidottomuudestaan. Haastattelu on vuodelta 1965.
Moloskovitsa sijaitsee Etelä-Inkerissä, satakunta kilometriä Pietarista lounaaseen. Siellä puhuttava Inkerin suomalaismurre kuuluu suomen kaakkoismurteisiin.
Yleisinkeriläiseen tapaan verbien monikon 1. ja 2. persoonan tunnukset päättyvät o:hon: rukkoilemmo, rukkoiletto ’rukoilemme, rukoilette’. Pronominit hän ja he ovat hää ja hyö. Konsonantit liudentuvat tietyissä yhteyksissä: mäń ’meni’, kot́tii ’kotiin’.
Kaakkoisuuksia ovat sellaiset piirteet kuin visata ’viskata’ ja kääjet ’kädet’. Laatia merkitsee ’puhumista’ laajalti kaakkoismurteissa. Sana koltunoida ’noitua’ on lainaa venäjästä.
Tyttö kantamuksineen torilla. Rajattu alkuperäisestä kuvasta. M. L. Carstens, kustantaja. 1908–1910. Museovirasto.
Näytteet Suomen murrekirjasta
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.